Kommentti

Emme me ainakaan Kristuksen syntymää juhli. Emme juhlisi, vaikka hän olisi syntynytkin talvella.

Me juhlimme vallan muita asioita. Lähinnä omaa itseämme. Yltäkylläisyyttämme. Ideaparkin avajaisia.

Roomassa juhlittiin tähän aikaan vuodesta saturnaliaa, keskitalven juhlaa. Saturnalian aikana kokoonnuttiin yhteen, syötiin, pelattiin ja uhrattiin jumalille. Orjille annettiin huomattavia helpotuksia ja he saivat kerrankin olla tottelematta herrojaan. Antiikin roomalaiset juhlivat hyvää satoa ja maanviljelysvuotta suurin menoin. Saturnalia onkin ensimmäinen tunnettu joulua muistuttava juhla.

Vastaavanlaista juhlaa vietettiin Suomessa nimellä kekri tai köyri. Muinaissuomalaisille se vastasi joulua, uutta vuotta, vainajien muistopäivää ja sadonkorjuun juhlaa yhdessä. Työläiset viettivät tällöin "römppäviikkoa", jolloin ei tehty töitä ja saatettiin jopa vaihtaa taloa.

Kekrinä oli tapana teurastaa lammas, jättää ruokauhreja kuolleille, panna oluita ja kierrellä kylällä kekripukiksi naamioituneena. Kekri lopetti vuoden, päivä alkoi pidentyä ja valo lisääntyi. Kekri oli täten myös valon juhla.

Kristityt syrjäyttivät nämä juhlat muuttamalla ne omiksi juhlapyhikseen. Useita juhlia niputettiin yhteen uskonnon kannalta käytännöllisistä syistä. Juhlimista ja "orgioita" haluttiin rajoittaa. Hengellisyyttä ja pyhimyksiä korostettiin.

Kalendaarisesti kekriä lähin juhlapäivä on nykyinen pyhäin miesten päivä. Kristinuskon saadessa jalansijaa Suomessa vainajia tahdottiin muistaa edelleen, mutta kirkon kehotuksesta muisteleminen kohdistettiin pyhiin miehiin, kirkollisiin pyhimyksiin. Suomessa kiellettiin "ulisemasta kuolleita", ja huomio esi-isistä ja läheisistä siirtyi uskonnollisiin suurmiehiin.

Internetin avulla evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneita on tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Noin 23 000 suomalaista on nähnyt oikeaksi hankkiutua eroon valmiina annetusta uskonnosta ja valita arvonsa, jumalansa ja juhlansa itse.

Nyky-yhteiskunnassa sadonkorjuun juhlalle ei paikkaa löydy. Itselleen kannattaa kuitenkin selvittää, mitä juhlii milloin juhlii ja miksi.

Runoilija J. K. Ihalaisen Manifestin mukaan: "Ihmisellä on oikeus / palvella jumalana ketä haluaa / rakentaa temppeli minne haluaa / uhrata mitä haluaa / kuolla milloin ja miten haluaa / jälleensyntyä miksi haluaa."

www.eroakirkosta.fi

Jantso Jokelin