![]() |
|
Ylioppilasteatterin Uskossa olisi ollut hyvä etukäteen miettiä, kenelle esitystä on valmisteltu. Ainakin viikon takaisessa esityksessä näyttelijöillä oli huomattavasti hauskempaa kuin yleisöllä.
Ilmaiseen esitykseen oli tullut katsojia vain kaksi enemmän kuin näyttelijöitä - mutta kaksi katsojaa olikin ylioppilasteatterin näyttelijöitä.
Uskossa ei ole ollut alun perin käsikirjoitusta, vaan se on syntynyt ryhmäharjoitusten ja improvisaation avulla. Ryhmästä lähtevä käsikirjoitus on tekijäporukalleen erittäin haastava, koska tarinan pitäisi olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus, vaikkei aikaisempaa käsikirjoittamistaustaa välttämättä ole ollenkaan. Usko vaikuttaa kasalta näyttelijäharjoituksia ja -leikkejä, joita olisi kiva tehdä itse, mutta joita on vaivaannuttavaa seurata.
Usko käsittelee uskomista eri näkökulmista. Kukin näyttelijöistä on vuorollaan Usko, joka paljastaa jotain olennaista maailmasta. Rakenteessa on se heikkous, että katsoja alkaa laskea, kuinka monta Uskoa pitää vielä kestää, ennen kuin tunnin ja vartin mittainen esitys ja siihen kuuluva raivostuttava koskettimien pimputtelu viimein loppuu.
Uskoa on tehty tosissaan ja rehellisesti esitykseen uskoen, eivätkä näyttelijät ole huonoja. Ohjaaja Lasse Forsgren luonnehtii esitystä tiedoteluonnoksessaan YT:n kotisivuilla:
"Tämä on suuri asia. Tärkeä asia. Tämä ei ole mikä tahansa esitys. Tämä on tärkeä rimpuilu, riuhtaisu. Sinun on nähtävä tämä tai jäät paljosta paitsi."
Uskossa uskalletaan kysyä lapsellisia filosofiapainotteisia kysymyksiä ja vaikuttaa tyhmältä.
"Tyhmäksi leimautumisen pelossa en uskalla sanoa ääneen: Â’Tämähän on täyttä paskaaÂ’", Forsgren sanoo myöskin tiedoteluonnoksessaan.
Vastaan tähän nyt yhtä rehellisesti kuin ohjaaja itse siis edellyttää taidekeskustelulta: tämä esityshän on totta tosiaan täyttä paskaa.
Ainut Uskon hyvä oivallus on lopussa. Jotta kenenkään ei tarvitse käydä katsomassa Uskoa, selitän läpän tässä: kahvi on parempaa niin sanotusti vesipedillä eli jos pannuun lisää muutaman millin vettä pohjalle, ensimmäiset kahvitipat eivät pala kuumaan pannuun osuessaan.
Tai ainakin kahvi on parempaa, jos uskoo sen olevan tämän kikkailun jälkeen parempaa ja käryttömämpää.
Hertta-Mari Kaukonen
Usko
Ylioppilasteatteri. Ohjaus: Lasse Forsgren. Näyttelijät: Mari Pöllänen, Helka Rissanen, Kerttu-Liisa Pirinen, Matti Sandberg, Juhani Valkama, Jani Levonen ja Lasse Forsgren. Esityksiä 19.1 asti. Ei pääsymaksua joulukuussa, tammikuussa 8/4 e.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen