Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Reserville kiitos ei

Vuosittain noin parisataa armeijan käynyttä hakeutuu täydennyspalvelukseen. He muuttuvat reserviläisistä sivareiksi.

Tamperelainen diplomi-insinööri Lasse Pekkarinen, 33, kotiutui armeijasta 1990-luvun puolivälissä sotilaspoliisialikersanttina. Varusmiespalveluksen suorittaminen tuntui Pekkarisesta aikanaan itsestään selvältä.

"Kuvittelin, että armeijasta on hyötyä, mutta näin ei ollutkaan", hän sanoo.

Jokunen vuosi myöhemmin Pekkarinen, joka oli aiemmin kiinnostunut lähinnä tekniikasta, alkoi innostua yhteiskunnallisista asioista. Myös käsitys sodista ja armeijasta muuttui.

Kun Pekkarinen kutsuttiin kertausharjoituksiin, hän haki lykkäystä, mutta poikkeuksellisista syistä.

"Laitoin perusteeksi, että on eettisesti väärin ampua ketään ja että armeijan ylläpito on valtion varojen tuhlausta."

Tämän jälkeen Pekkarinen sai kutsun täydennyspalvelukseen Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Joulukuussa 2009 reservin alikersantista tuli sivari.


Joka vuosi reservistä haluaa pois parisensataa armeijan käynyttä. Virallisesti kyse on täydennyspalvelukseen hakemisesta. Hakemuksen voi jättää niin kertausharjoituskutsun saatuaan kuin täysin oma-alotteisestikin.

Tämän jälkeen määrätään täydennyspalvelukseen Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Viiden päivän palvelus koostuu yleensä esimerkiksi siviilikriisinhallintaa ja aseistakieltäytymisen historiaa käsittelevistä luennoista sekä ensiapu- ja pelastuskoulutuksesta. Palveluksesta maksetaan päivärahaa ja palkkaa aivan kuten kertausharjoituksistakin.

Palveluksen jälkeen reserviläinen saa siviilipalvelustodistuksen ja muuttuu siviilipalvelusvelvolliseksi, jonka asema sekä rauhan että kriisin aikana määräytyy siviilipalveluslain mukaan. Status on siis sama kuin varsinaisen sivarin suorittaneilla.

Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen johtajan Mikko Reijosen arvion mukaan tyypillinen täydennyspalvelukseen saapuva on hieman alle kolmikymppinen mies, joka on juuri saanut ensimmäisen kertauskutsun.
Iäkkäämpiäkin joukosta löytyy, sillä täydennyspalvelusvelvollisuus on voimassa siihen vuoteen asti, jolloin täyttää 50 vuotta.

Monelle täydennyspalvelukseen hakeutumisen syynä on vakaumus, mutta osa jättää hakemuksen yksinkertaisesti välttääkseen kertausharjoitukset.

"Usein taustalla on myös elämäntilanne. Kun kertauskutsu tulee, työnantaja saattaa laittaa kampoihin. Nykyajan työelämä on vaativaa", Reijonen sanoo.


Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Timo Lehtinen, 28, kävi täydennyspalveluksen juuri ennen vuodenvaihdetta.

Lehtinen kotiutui armeijasta vuosituhannen alussa, ja ajatus reservistä kieltäytymisestä alkoi kyteä pian tämän jälkeen. Sivariinmeno oli käynyt mielessä jo ennen kutsuntoja, mutta armeija tuntui helpolta vaihtoehdolta. Sinne menivät kaikki kaveritkin.

Myös Lehtisen kieltäytymisen syynä oli vakaumus.

"On hieman vaikea perustella, miksi Suomessa pitäisi olla yleinen asevelvollisuus. Kannatan vapaaehtoisuuteen ja palkkaan perustuvia asevoimia. Toimiihan ammattipoliisivoimatkin paremmin kuin kansanpoliisityyppinen järjestelmä", hän toteaa.

Täydennyspalvelus itsessään ei Lehtistä täysin sytyttänyt. Hän kertoo, että luentojen aiheet olivat mielenkiintoisia, mutta kokonaisuudesta paistoi rangaistusluonne läpi.

"Oli harmi, että myös osa kouluttajista tuntui ajattelevan, että täällä ollaan vain, koska halutaan päästä helpolla. Olisin ollut valmis esimerkiksi vaativampaan pelastuskoulutukseen."

Puolustusvoimien näkökulmasta ilmiö on pieni. Noin 350 000 sotilaan sodan ajan joukosta kertautetaan vuosittain noin 25 000 reserviläistä. Täydennyspalvelukseen hakevia on tästä määrästä siis alle sadasosa.
Komentajakapteeni Jyrki Kivelä pääesikunnasta korostaa, että täydennyspalvelukseen tulisi hakea ainoastaan vakaumuksellisista syistä.

"Liian moni tekee hätiköityjä ratkaisuja kertausharjoitusmääräyksen saatuaan. Täydennyspalvelukseen menemisen jälkeen ei reserviin ole enää paluuta. Näitä paluupyyntöjä on mennyt aina tasavallan presidentille saakka", hän sanoo.

Monet täydennyspalveluksen käyneet kritisoivat sitä, että vaihtoehdosta annetaan tietoa hyvin rajoitetusti. Vaikka täydennyspalvelus on kirjattu Suomen lakiin, melkeinpä ainoa paikka, josta siitä saa riittävän seikkaperäisen selostuksen, on Aseistakieltäytyjäliitto.

"On luonnollista, että jos me annetaan kallis koulutus, niin tällaisesta ei tiedoteta. Se ei ole yhteiskunnan edun mukaista", Kivelä toteaa.

Siviilipalveluskeskuskaan ei täydennyspalveluksesta varsinaisesti tiedota, sillä sen vastuulla on vain koulutuksen toteuttaminen.

Timo Lehtinen huomauttaa, ettei palloa voi heittää täysin yhteiskunnalle.

"Valtion syyttäminen aina kaikesta on turhaa. Asioita voi tehdä itsekin. Mielestäni esimerkiksi Aseistakieltäytyjäliiton vain pitäisi toimia tarmokkaammin", hän sanoo.

Komentajakapteeni Jyrki Kivelä muistuttaa, että tiedonpimityksestä ei ole kyse.

"Toki jos kertausharjoituskutsun yhteydessä tuo vakaumuksensa ilmi, tästä mahdollisuudesta kerrotaan."



Kalle Heino, teksti
Tero Koskela, kuva


Kuka hiton Pekurinen?

Tamperelainen tietotekniikan opiskelija Valtteri Viitanen, 21, kävi täydennyspalveluksen ja yllättyi, miten paljon siellä pidetyillä luennoilla kerrottiin asioita, joista muualla on vaiettu.

Suomen asevoimien puolueetonta historiaa ei kerrottu edes armeijassa, eikä suomalaisten aseistakieltäytyjien isä Arndt Pekurinen, jota jopa Albert Einstein tuki, ole saanut hirveästi huomiota.

"Tuli sellainen olo, että nämä tunnit olisi pitänyt olla jo peruskoulussa", Viitanen sanoo.

Viitanen ja kaksi muuta täydennyspalveluksen samaan aikaan käynyttä keksivät perustaa nettifoorumin, johon on tarkoitus kerätä asevelvollisuuteen liittyvää puolueetonta tietoa ja jossa aiheesta voi keskustella vapaasti.

Vapaatieto.com-niminen verkkosivusto on nyt avattu. Viitanen tähdentää, että sivuston tarkoitus ei ole markkinoida sen paremmin kuin tuomitakaan mitään vaihtoehtoa.

"Meidän lähtökohtamme on ainoastaan välittää tietoa. Jos haluaisimme ajaa rauhanasiaa, meidän olisi fiksumpaa liittyä Aseistakieltäytyjäliittoon ja toimia siellä."

Viitasen ja kumppaneiden suunnitelmissa on koota luentopaketti asevelvollisuudesta, ja pyrkiä pitämään luentoja esimerkiksi lukioiden filosofian tunneilla.


Kertaamassa Lapinjärvellä

Vajaan kymmenen vuoden takaiset inttimuistot palaavat mieleen, kun ensimmäinen päivä täydennyspalvelusta on ohi Lapinjärvellä. Ilmapiiri on tuttu: kylmä ja ahdas tupa, paljon vitutusta, liikaa luppoaikaa ja olematon määrä tekemistä.

Kun tulin Lapinjärvelle, kuvittelin että olen täydennyspalveluksessa noin kymmenen epämääräisen retkun seurassa. Väärin. Miltei satapäinen kollegajoukkio koostuu tasapuolisesti kaikenlaisista miehistä.

Muuan liki viisikymppinen opettajaherra kertoo, että reservissä hänen sodanajan sijoituksensa oli ollut eräs tykistön strategisesti poikkeuksellisen merkittävä tehtävä. Kun seitsemäs kertauskutsu kolahti luukusta, miehelle riitti.

Yhtenä syynä oli se, että eräissä kertauksissa hän oli joutunut tekemisiin räjähteiden kanssa, joihin hänellä ei ollut mitään koulutusta. Järkeä ei ole tässä, oli herran päätelmä.

Täydennyspalveluksen ensiapukoulutus ja luennot ovat sinänsä mielenkiintoisia ja parhaimmillaan jopa motivoivia, mutta tuntuvat sivuseikoilta, kun kellontarkat ruokailut, tupakelaussessiot ja tupakkapaikan heimoyhteisöt nostavat viikon edetessä yhteishengen korkealle.

Kun viidentenä aamuna viimein pääsee kotiin, olo on hieman hassu. Näinkö yksinkertaisesti oma varusmiespalvelus mitätöityi?



Näin siirryt reservistä sivariksi

1. Mieti asiaa kaksi kertaa. Reserviin ei ole paluuta.

2. Täytä siviilipalvelushakemus (työ- ja elinkeinoministeriön lomake TEM081), mutta rastita siviilipalveluksen sijasta täydennyspalvelus.

3. Jätä hakemus joko puolustusvoimien aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Hakemuksen voi jättää koska tahansa intin käymisen jälkeen, jopa kesken kertausharjoitusten.

4. Saat määräyksen viiden päivän täydennyspalvelukseen Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Mene, tai painavasta syystä hae lykkäystä, ja mene myöhemmin. Lain mukaan täydennyspalvelusvelvollisuus kestää rauhan aikana neljäkymmentä päivää, mutta käytännössä koulutukseen määrätään viideksi päiväksi, vain kerran.

5. Palveluksen suoritettuasi olet sivari. Poikkeusoloissa sinut määrätään siviilitehtäviin siviiliviranomaisen johdolla.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (3)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Valtteri Viitanen (05.02.10, kello 8:00)

    Vielä pieni lisäys: Uskomme että kun ihminen saa tarpeeksi tietoa asepalveluksesta ja kaikkeen siihen jollain tavalla liittyvistä asioista, hän tekee luonnollisesti oikean ratkaisun. Tämän vuoksi arvostamme jokaisen mielipidettä asiaan, mutta meillä jokaisella on myös oma mielipiteemme asepalveluksesta ja väkivallasta. Itse en kannata väkivaltaa.

  2. Puuttini (12.05.10, kello 16:20)

    Moskovassa me olla tyytyväinen kun te mainostaa sivari ja totaali. Me olemme sotia joka vuosisata viimeinen 1000 vuotta. Myös 2000-luvulla me sotia. Toivottavasti te heikentää teidän puolustuskyky mahdollisimman paljon. Kiitos aviisi! Te tekee propaganda meidän Venäjä hyväksi!

  3. Kiikun kaakun (19.07.10, kello 11:27)

    Eli täydennyspalveluksen suorittaneella ei ole enää paluuta reserviin. Entä jos ei ole suorittanut täydennyspalvelusta, vaikka on virallisesti ollut reservin kieltäytyjä jo vuositolkulla? Näin on minun kohdallani. Aikoinani kävin vain täyttämässä lomakkeen esikunnassa, sain sotilaspassiini leiman "SIVIILIPALV.MIES", eikä koskaan kuulunut kutsua mihinkään täydennyspalvelukseen. Kuulin silloin, että takaisin reserviin pääsi vapaamuotoisella hakemuksella. Koskeeko "ei paluuta"-sääntö myös minua, vanhan systeemin mukaan reservipalveluksesta vapautettua? Olisivat kehvelit voineet edes laittaa kirjettä, kun systeemiä oltiin muuttamassa, ja kehottaneet harkitsemaan uudelleen.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto