Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Identtisiä insinöörejä

Haastattelimme kahta identtistä kaksosparia. Toiset heistä ovat kuin kaksi marjaa. Toiset hädin tuskin näyttävät toisiltaan.

Identtiset Raimo (vas.)  ja Lauri Gratseff eivät ole kopioita toisistaan. Raimo kävi armeijan, Lauri siviilipalveluksen.
Identtiset Raimo (vas.) ja Lauri Gratseff eivät ole kopioita toisistaan. Raimo kävi armeijan, Lauri siviilipalveluksen.

Tampereen teknillisen yliopiston kahviossa istuu kaksi miestä, jotka ovat solulleen toistensa kaltaiset. Teemu ja Marko Mätäsniemi ovat vuonna 1972 syntyneet identtiset kaksoset ja heitä yhdistää moni muukin asia kuin yhteinen munasolu varhaisnuoruudessa. Molemmilla on vaimo ja kolme lasta. Molemmat ovat diplomi-insinöörejä TTY:ltä, Teemulla aineena tekninen fysiikka ja Markolla rakennustekniikka. Valmistumisessa heillä oli vain yhden vuoden ero. Molemmat rakensivat muutaman vuoden sisällä omakotitalot Näsijärven vastarannoille ja työpaikatkin ovat molemmilla Hervannassa, Poliisiammattikorkeakoulun eri puolilla.

Identtiset kaksoset syntyvät, kun yksi hedelmöitynyt munasolu jakaantuukin kahdeksi kehittyväksi alkioksi. Näin molemmat jakavat tarkalleen saman geeniperimän. Identtisyys mielletään usein ominaisuudeksi, joka määrittää kaksi henkilöä toistensa kaltaiseksi niin ulkonäön kuin luonteenkin osalta.

Identtisyyden lisäksi muutamaa kurssia vaille valmiita insinöörejä ovat myös Lauri ja Raimo Gratseff, mutta vuonna 1985 syntyneet veljekset muistuttavat toisiaan huomattavasti Teemua ja Markoa vähemmän. Lauri kävi siviilipalveluksen palvellen vakisivarina Lapinjärven koulutuskeskuksessa, kun Raimo taas kävi armeijan. Samaan kouluunkaan ei veljeksiä ole saatu. Lauri viimeistelee mediatekniikan insinöörin tutkintoa Riihimäellä Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Raimo opiskelee ohjelmistoalaa TTY:llä.

Samoilla geeneillä samoista lähtökohdista aloitettu elämä on valintojen myötä kasvattanut veljeksistä helposti erotettavat yksilöt, luonteen lisäksi myös ulkonäöllisesti. Erot elämäntavoissa saattavat olla tähän selityksenä.

“En ole koskaan koskenutkaan tupakkaan, kun Lauri puolestaan on polttanut. Minä taas tykkään syödä hyvin, kun Lauri taas ei niinkään herkuttele", Raimo luettelee eroja itsensä ja silminnähtävästi hoikemman näköisen veljensä välillä.

"Minulla on vähän enemmän hällä väliä -asennetta terveellisten elämäntapojen suhteen. Olemme lisäksi kouluasioissa ottaneet melko erilaiset roolit. Raimolla on ollut aina vähän kovemmat tavoitteet, ja olen suosiolla jättänyt Raimolle sen yrittäjän roolin", Lauri jatkaa.


Mätäsniemet sen sijaan ovat viimeistä piirtoa myöten samannäköiset, jos ei oteta huomioon Markon muutamaa päivää vanhempaa sänkeä ja pieniä eroja vaatetuksessa. Jopa jakaus on samassa kohdassa. Teemu ja Marko käyttävät samaa työpaikkaruokalaa, joten työkavereiden kesken syntyvät sekaannukset ovat yleisimpiä.

"Työkavereiden lisäksi myös vaimot ja lapset sekoittavat meidät edelleen. Seurusteluaikoina nykyinen vaimoni hyppäsi eräissä juhlissa Teemun selkään."

"Viimeksi kuukausi sitten Markon nuorimmainen lapsi tuli jalkoihin pyörimään, kun luuli häneksi", Teemu naurahtaa.

"Paras tilanne oli varmaan se, kun oltiin peruskoulussa eri luokilla ja meidän matematiikanopettaja oli kipeä. Markon luokanopettaja tuli antamaan meille läksyjä ja jämähti ovelle ainakin kahdeksi minuutiksi eikä sanonut mitään", Teemu kertoo.

Ainoiksi ihmisiksi, jotka eivät sekoita veljeksiä Marko nimeää vanhemmat ja isoveljen.

"Vanhemmat saivat, merkillistä kyllä, aina selville kumpi meistä oli syypää johonkin", Marko naurahtaa.

Molemmat veljespareista kertovat olevansa "ihan selvästi" erilaisia, mutta konkreettiset erot ovat Mätäsniemissä harvassa. Yksi kuitenkin löytyy.

"Sellainen ero meillä on, että toinen pelaa jääkiekkoa vasemmalta ja toinen oikealta puolelta. Meitä on kolme veljestä. Saimme lapsena joululahjaksi kolme jääkiekkomailaa, joista vaan yksi oli vasemman puoleinen. Se sitten tuntui minun käteeni parhaalta. Muuten ollaan kyllä ihan oikeakätisiä molemmat", Marko kertoo.

"Kentällä täydennämme toisiamme. Pelataan vastakkaisia laitoja ja tiedämme, missä toinen menee", Marko jatkaa.

Lauri Gratseffilla on selitys sille, miksi identtiset kaksoset tuntevat olevansa erilaisempia, kuin ulkopuolisten mielestä.

"Kun on riittävän samanlainen, niin pienetkin erot tuntuvat räikeämmiltä. Olemmehan me totta kai Raimon kanssa samankaltaisia, mutta näemme itse selvemmin eroavaisuudet."

"Saatamme usein hankkia esimerkiksi samanlaisen repun samaan aikaan toisistaan tietämättä", Marko kertoo yhteensattumista, joita veljeksille käy ostosten kanssa.


Identtisistä kaksosista usein kerrotaan, kuinka he toimivat kuin sama ihminen ja kuinka he aistivat toisensa vaikka eri puolilta maapalloa. Teemu ja Marko eivät kuitenkaan laske identtisyyden varaan paljoa, vaan syyttävät ympäristöä esimerkiksi samankaltaisista vaatetyyleistä ja äkkinäisistä mielihaluista hankkia juuri tietynlainen selkäreppu.

"Olemme kasvaneet samassa paikassa ja meillä on ollut sama kaveripiiri oikeastaan lukion loppuun asti. Sekin, että olemme molemmat ajautuneet tekniselle alalle, voi yhtä hyvin olla ympäristön vaikutusta", Teemu kertoo.

Gratseffit eivät tee samanlaisia ostoksia vahingossa koskaan. He ovat tehneet erilaisia valintoja siitä asti, kun ovat itse saaneet asiaan vaikuttaa.

"Lapsena meillä oli samanlaiset vaatteet, esimerkiksi paidat, joihin oli kiinnitetty R- ja L-kirjain. Näin meidät erotti toisistaan. Ostamme todella harvoin samanlaisia vaatteita, ja jos ostamme, sillä on jokin tarkoitus", Raimo ja Lauri kertovat.

Identtisten kaksosten voisi lisäksi kuvitella näkevän toisessa kaksosessa itsensä, ikään kuin katsoisi peiliin. Mätäsniemet kumoavat väitteen suoraan.

"Olemme molemmat ajattelevia ja itsenäisiä ihmisiä, eikä meillä ole mitään sellaista yhteyttä. Saan samanlaisia tuntemuksia katsoessani veljeäni kuin katsoisin ketä tahansa muuta", Marko kertoo.

Gratseffitkaan eivät näe toisessa itseään, mutta näkevät usein omassa käytöksessään piirteitä toisesta veljeksestä.

"Joskus tulee sellainen olo, että tämä on nyt jotenkin Laurimaista käytöstä", Raimo kertoo.

Identtisyys on oiva keino pilailla muiden kustannuksella, mutta kummatkaan veljeksistä eivät ole siihen innostuneet.

"Meistä tuntuu, että me emme ole oikeastaan kovin samannäköisiä. Siksi tuntuu typerältä pilailla asialla, kun ei itse niin koe. Kerran laitoin vahingossa kouluun Laurin L-kirjaimella signeeratun paidan ja tämä aiheutti sitten vähän sekaannusta, mutta sekin oli puhdas vahinko", Raimo kertoo.

Mätäsniemien selitys on yksinkertaisempi.

"Meillä taas sekoitusten selvittelyyn menee konkreettista aikaa muuten niin paljon, että ei kiinnosta sekoittaa tilannetta enää yhtään enempää."


Identtiset kaksoset saavat usein kuulla ihmisiltä kommenttia yhdennäköisyydestään.

"Minua se ei ole koskaan ruvennut ärsyttämään. Päinvastoin, koen, että minun kaveri- ja suhdepiirini on tuplasti suurempi kuin muilla", Teemu kertoo.

"Jos toinen on neuvotellut hyvät tarjoukset vaikka rautakauppaan, niin voi toinen mennä ja ryhtyä tekemään kauppaa ja saa samat alennukset", Marko kertoo.

Lauri puolestaan kuvailee kommentteja itsestään selvänä ja helppona keskustelun avaajana. Aiheella toisen yhdennäköisyydestä voi turvallisesti aloittaa keskustelun, jos ei tunne toista entuudestaan.

Muuten veljekset väittävät, etteivät ole käyttäneet identtisyyttään hyväksi helpottamaan esimerkiksi koulunkäyntiä tai asiointia.

Molemmat veljesparit ovat teknisesti orientoituneita. Mätäsniemet ovat valmistuneet jo useita vuosia aikaisemmin diplomi-insinööreiksi ja myöhemmin syventäneet koulutustaan kumpikin tahoillaan. Molemmat työskentelevät ohjelmistoalalla, Teemu on tutkijana VTT:llä ja Marko suunnittelee ohjelmistoja rakennustekniikan tarpeisiin Vertex Systems oy:llä.

Gratseffit puolestaan ovat opiskeluidensa ohessa aloittaneet työskentelyn mobiilisovellusten ja käyttöliittymien parissa. Kaikkien neljän päivittäiseen työhön kuuluu siis vaativa ongelmanratkaiseminen. Molemmat kaksosparit kertovat täydentävänsä älyllisesti toisiaan.

"Ymmärrämme toisiamme hyvin. Jos toisella on ongelma, niin pystymme ensinnäkin selittämään sen toiselle paremmin, kuin että toisena olisi miettimässä joku ulkopuolinen. Sitten kun ratkaisu löytyy, senkin selittäminen on helpompaa", Raimo kertoo.

"Meillä on molemmilla vahva matemaattinen osaaminen, mutta eri näkökulmista", Marko ja Teemu selvittävät omia vahvuuksiaan tiimityöskentelyssä.


Ympäristö on muokannut Gratseffeista toisistaan poikkeavat. Samainen ympäristö on taas tehnyt Mätäsniemistä entistäkin samankaltaisemmat. Tieteellinen tutkimus saa näistä ympäristön aiheuttamista muutoksista irti paljon informaatiota erilaisista sairauksista. Esimerkiksi syövän periytymistä on onnistuneesti selvitetty tutkimuksella, jossa ympäristön vaikutusta kaksosiin tutkitaan.




Ville Ilkkala,
teksti & kuvat




Kaksostutkimuksella voidaan sulkea geenit tai ympäristö pois yhtälöstä


Useimmat kaksoset ovat kuin yhtä aikaa syntyneet sisarukset ja heidän geeniperimästään on yhteistä noin 50 prosenttia. Identtiset kaksoset puolestaan ovat geenilleen toistensa kaltaiset. Näitä yhteneväisyyksiä käytetään laajasti tieteen teossa, sillä samanlaisen perimän avulla voidaan tutkia geenien ja ympäristön vaikutuksia sulkemalla toinen pois yhtälöstä.


Helsingin yliopistossa on tehty maailmanlaajuisesti tunnustettua geenitutkimusta jo vuodesta 1974. Vanhinta kaksosparia on seurattu jo 35 vuotta ja yhteensä tutkimuksessa on mukana lähes 30 tuhatta paria. Kaksostutkimusprojektin johtaja professori Jaakko Kaprio kertoo kaksostutkimuksen keskeisen kiinnostuksen kohteen olevan siinä, miten erilaiset ympäristövaikutukset näkyvät geeneiltään samanlaisissa ihmisissä.

"Jos kaksosparista vain toinen tupakoi, tiedetään, ettei geenit ole tämän taipumuksen takana. Näin voidaan tutkia, miten eri tavalla ympäristö vaikuttaa yksilöihin", Kaprio kertoo.


Koska tutkimusaineisto on todella suuri ja sitä entisestään kasvattaa maailman muiden kaksostutkimusryhmien kanssa tehty yhteistyö, on tutkimuksessa voitu tehdä hyvin tarkkaan rajattuja seurantoja pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin elinolosuhteiden eroja ja ympäristön vaikutusta on päästy tutkimaan, kun toinen kaksosista on muuttanut Ruotsiin ja toinen jäänyt kotimaahansa. Näin on muun muassa selvitetty sydän- ja sepelvaltimotautien riskien eroja eri maissa ja tämän riskin kehittymistä eri-ikäisillä.

"Tutkimus osoitti, että näille sairauksille altistuminen tapahtuu nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Sairastumisriskissä huomasimme muuton yhteydessä muutoksia nuorilla, mutta taas 40 ja 50 vuoden iässä muuttaneilla pareilla ei eroa ollut havaittavissa", Kaprio selvittää.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto