Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Taloutta ei tasapainoteta opiskeluaikoja lyhentämällä

Suomessa elää sitkeä harhaluulo korkeakouluopiskelijoiden ylipitkistä opintoajoista. Tämä kävi hyvin ilmi Yle Uutisten 5.1.2011 julkaisemasta kyselystä, jossa suosituimmaksi valtiontalouden tasapainottamisen keinoksi nousi työurien pidentäminen opiskeluaikoja rajaamalla. Todellisuus ei kuitenkaan ole niin karu kuin annetaan ymmärtää.

Vastoin yleistä kuvitelmaa opintoajat eivät Suomessa ole erityisen pitkiä, etenkin kun huomioidaan, että Suomen yliopistoissa miltei kaikki suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisopiskelijat valmistuvat nopeasti, edullisesti ja hyvin työelämävalmiuksin. Syy monia muita maita korkempaan valmistumisikään ei ole opiskeluajoissa, vaan opintojen aloittamista edeltävissä lukuisista välivuosissa. Jos opinnot aloittaa 22-vuotiaana, ei saman ikäisenä voi olla maisteri.


Syy välivuosiin ei yleensä ole nuorissa. Niin kauan kuin koulutuspaikan valintaan ei tarjota riittävää ohjausta ja koulutukseen hakeudutaan hataran tiedon ja mielikuvien varassa, monet nuoret tuhlaavat hakukoerumbaan vuosia elämästään. Aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneet ja alaa vaihtavat nuoret muodostavat kymmenien tuhansien hakijoiden suman, joka ylikuormittaa hakukohteet pakottaen monet vastentahtoisiin välivuosiin.

Nykyinen pintapuolinen ja tarkoitushakuinen opintoaikakeskustelu jättää nämä tekijät täysin huomiotta. Parempi asioihin perehtyminen esim. OECD:n Education at a Glance -raporttien kautta paljastaisi myös, että useissa matalamman valmistumisiän maissa valtaosa vastavalmistuneista joutuu oman alansa töiden sijasta tekemään sekalaisia töitä ja harjoitteluja useitakin vuosia. Suomessa samanlainen jakso ajoittuu jo opintoja edeltävälle ajalle sekä niiden varrelle ja monet opiskelijoista työllistyvät omalle alalleen jo ennen valmistumistaan.

Kaikki tämä huomioon ottaen tuntuu hullulta, kuinka paljon energiaa opintoaikakeskusteluun tuhlataan, kun samaan aikaan nuorisotyöttömyys hipoo pilviä. Työurat eivät pitene, ellei valmistuville opiskelijoille ole työpaikkoja. Valmistumisen kiirehtiminen ei niitä luo, vaan lähinnä kasvattaa työttömien joukkoa entisestään. Työtön maisteri tulee yhteiskunnalle huomattavasti opiskelijaa kalliimmaksi.



Leena Pihlajamäki, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Ilkka Tiensuu, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
Joonatan Virtanen, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto