Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Saamenmaan ääni kuuluu viimein

Tampere Film Festivalilla esitettävä saamelaiselokuva vaalii ja vahvistaa oman kansan identiteettiä

Utsjokelainen taiteilija Niillas Holmberg etsii voimaa ja oppia esikuvansa saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään runoudesta ja musiikista dokumenttielokuvassa Siivekkäät. Nuoren Holmbergin tietä on seurannut saamelaisohjaaja Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuva: Inger-Mari Aikio-Arianaick
Utsjokelainen taiteilija Niillas Holmberg etsii voimaa ja oppia esikuvansa saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään runoudesta ja musiikista dokumenttielokuvassa Siivekkäät. Nuoren Holmbergin tietä on seurannut saamelaisohjaaja Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuva: Inger-Mari Aikio-Arianaick


"Kun tarina
vie mukanaan ja kiinnostaa katsojaa, ei silloin tarvitse ajatella, kuka elokuvan on tehnyt."

Saamelaisen elokuvan ja tv-tuotannon puolesta vuosia töitä tehnyttä elokuvaohjaaja Inger-Mari Aikio-Arianaickia turhauttaa leima, jonka saamelaiset tekijät elokuvistaan välillä saavat.

Teoksia katsotaan usein ennakko-oletusten läpi, kun tekijyys on tiedossa. Saamelaiset törmäävät usein myös uskottavuusongelmiin, vaikka elokuva olisi kuinka laadukas.

"Kyllä sitä ajattelua tulee vieläkin vastaan, että mitähän ne lapsoset ovat siellä näperrelleet keskenään", Aikio-Arianaick ihmettelee.

Saamelaistuotanto on saanut uudenlaista näkyvyyttä viime vuosina. Norjalaisohjaaja Anne Merete Gaupin mielestä elokuvia tehdään nyt enemmän ja paremmin.

"Toivon, ettei tämä ole vain hetken trendi, vaan että se kestäisi ja jatkaisi kasvuaan."

Saamelaiselokuvan taipale tuntureilta valtaväestön tietoisuuteen vei aikansa.
Saamelaisen elokuvan ajan sanotaan alkaneen vuonna 1987, jolloin norjalainen Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš). Ensimmäinen täyspitkä pohjoissaamenkielinen elokuva ponnisti samana vuonna Oscar-ehdokkaaksi, mutta muuten tuotanto on saanut puhtia purjeisiin vasta 2000-luvun aikana.

Nousua on vauhdittanut alan lisääntynyt koulutustarjonta pohjoisessa, kevyempi kalusto ja omat elokuvafestivaalit.

Pitkäaikaisen työn tulos alkaa nyt näkyä. Saamelaiselokuvien nousukäyrä kohoaa korkeammalle jatkuvasti. Erityisesti rahoituspuolella on otettu huomattavia askeleita eteenpäin, kun Suomen elokuvasäätiö alkoi myöntää viime vuonna saamelaisen elokuvan tukea saamelaisille tekijöille.

Aikio-Arianaickin mukaan korvamerkityllä rahalla on todella iso merkitys.

"Rakastan elokuvien tekemistä, mutta vihaan taistelua rahasta. On ollut aivan turha lähteä kamppailemaan samasta rahasta suurten suomalaisten tekijöiden kanssa."


Aikio-Arianaickin uusin
dokumenttielokuva sai elokuvasäätiön tukea viime vuonna ja ensi-iltansa Inarissa järjestettävillä alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla helmikuun alussa.

Myös Tampereen elokuvajuhlilla nähtävä Siivekkäät (Soajála??at) kertoo utsjokelaisesta nuoresta taiteilijasta Niillas Holmbergista. Tampereella lukion käynyt ja sittemmin Utsjoelle palannut nuorimies etsii elokuvassa voimaa Nils-Aslak Valkeapään maailmankatsomuksesta ja taiteesta.

Holmbergiä on verrattu taiteilija Valkeapäähän, jota pidetään saamelaiskulttuurin tunnetuimpana edistäjänä.

"Niillaksella on isot saappaat täytettävänä. Kyseessä on saamelaisten Sibelius ja Shakespeare", Holmbergia huippukakaraksi nimittävä ja tämän lapsesta saakka tuntenut Aikio-Arianaick naurahtaa.

Dokumentin nimi tulee linnuista, jotka ovat ohjaajan mukaan elokuvan kolmansia päähenkilöitä. Siivekkäiden tavoin Holmberg ja Valkeapää ovat lentäneet pitkin maailmaa viemässä saamelaista kulttuuria eteenpäin.

Aivan kuten Inger-Mari Aikio-Arianaick. Hänet palkittiin tänä vuonna Skábmagovat-palkinnolla. Palkinnon myöntäjien mukaan hän on jättänyt viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävän jäljen saamelaiseen elokuvaan. Saman palkinnon sai Nils Gaup neljä vuotta sitten.

Oma elokuva on tärkeä myös saamelaisten identiteetin kannalta. Poronhoitajaperheeseen syntyneen Anne Merete Gaupin mielestä muut kertovat saamelaisista aina ulkopuolisen näkökulmasta.

"On tärkeää, että kerromme oman tarinamme. Liian pitkään ulkopuoliset ovat kertoneet sitä meille", Gaup painottaa.

Aikio-Arianaick jatkaa samoilla linjoilla.

"Vihdoinkin olemme saaneet oman äänemme kuuluviin. On ihanaa, että saamelainen elokuva näkyy!"


4 x Film Festival


Sámi Filbma
9.3. klo 12.00 Plevna 6
Saamelaiselokuvan oma näytös. Mukana Anne Merete Gaupin ja Aikio-Arianaickin elokuvat.

Mental Nord 6.3. klo 18.00
ja 10.3. klo 12.00 Plevna 5
Pohjoismaista elokuvaa, pääosassa teinit ja nuoret aikuiset. Mukana saamelainen kauhuelokuva.

Rake Special 7.3. klo 18.00 Tullikamari
Lappi, Tampere ja Jörn Donner!

Arkiston aarteet
1 7.3. klo 10.00 Niagara
Suomen pohjoisin kylä kertoo Utsjoen tarinaa.


Susanna Vilpponen
, teksti

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto