Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kulmahuone: Opiskelija, ne haluavat sinun rahasi


Seuraa pieni ajatuskoe
: Mitä olisit ajatellut yliopiston hakuopasta selatessasi, jos olisit tiennyt elättäväsi itsesi opiskelun loppuvaiheessa pääosin lainalla? Tai kenties tiennyt eläväsi velaksi kaikki arkiset kustannuksesi vähintään viiden vuoden ajalta?

Nykymuotoisen rahapainotteisen opintotuen turvallisessa kuplassa ajatukseen voi olla hankala päästä kiinni. Muutaman vuoden päästä korkeakouluun hakeutuvalle nämä skenaariot saattavat olla mitä totisinta totta.


Korkeakouluopiskelijoiden opintotukijärjestelmää
on jauhettu kabinettipolitiikassa palasiksi jo hyvän aikaa. Maaliskuun kehysriihessä opintotukeen tehtäviä muutoksia on valmisteltu tähän saakka erittäin vaitonaisesti. Viime päivinä opintotukiuutiset ovat kuitenkin levinneet uudella painoarvolla. Helsingin Sanomissa ilmestynyt artikkeli (HS 14.2.) jätti jälkeensä paitsi epäuskoa myös oikeutettua raivoa. Jutussa kerrottiin, että Arkadianmäellä keskeisenä opintotuen kehittämisen muotona pidetään lainapainotteisuuden lisäämistä.

Palataan vielä hieman ajassa taaksepäin. Ennen vuodenvaihdetta loppuraporttinsa jättänyt opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmä sai tehtäväkseen miettiä kustannusneutraaleja malleja, joilla korkeakouluopiskelijoita kannustetaan valmistumaan tavoiteajassa. Joulukuussa uunista vedettiin ulos nolosti lässähtänyt pannukakku, sillä riitaisa työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen käytännössä mistään. Sen sijaan se listasi hulppean kasan vaihtoehtoisia keinoja, joilla opintoaikojen lyhentäminen pitäisi saada vauhtiin. Vaihtoehtoja arvioidaan hallituksen puolivälitarkastelussa helmikuun 28. päivä, ja lopulliset päätökset tehdään maaliskuun kehysriihessä.

Ja sitten se oleellinen huomio: suurimmalla osalla raportissa esitellyistä korkea-asteen opintotuen kehitysehdotuksista ei ole mitään tekemistä opintoaikojen lyhentämisen kanssa. Päättäjät haluavat “kehittää" opintotukea ensisijaisesti joko lisäämällä sen lainapainotteisuutta tai rajaamalla tuen käyttöoikeus esimerkiksi lukuvuosien määrään. Molemmat ideat ovat tuhoon tuomittuja. Opiskelijalle laina on aina henkilökohtainen riski, ja on perusteltua odottaa, että lainapainotteisuuden lisääntyessä myös opiskelijoiden työnteko lisääntyisi. Opintotuen käyttöoikeuden sitominen lukuvuosien määrään puolestaan tarkoittaisi, että opiskelijoiden yksilöllisiä elämäntilanteita ei käytännössä tunnustettaisi enää lainkaan.

Kukaan ei kiistä, että opintotuki vaatii kehittämistä. Olisi kuitenkin harhaista luulla, että suurin osa kabinettien harmaahapsista edes yrittäisi ymmärtää sen todellisia ongelmia. Niihin kuuluu myös asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea opintotuen riittämätön taso. Päättäjiä opintotuki palvelee lähinnä pelinappulana, jonka avulla tehdyt näennäisratkaisut kerryttävät heille itselleen helppoja poliittisia irtopisteitä. Onnistunutta koulutuspolitiikkaa ei nimittäin ole mahdollista tehdä sosiaalipoliittisilla muka-ratkaisuilla, vaikka valtionhallinnon ja muiden kabinettivaikuttajien ahnaat leuat meille tätä totuutta sitkeästi luukuttavat.


Niin, ne
haluavat meidän rahamme. Kokonaan toinen kysymys on, olemmeko valmiita suostumaan nyt esitettyihin mielettömiin ja perusteettomiin vaatimuksiin. Jos olet aina halunnut osallistua suurmielenosoitukseen, siihen tullee pian tilaisuus. Emme halua jäädä ylioppilasliikkeen historiaan sukupolvena, joka ei uskaltanut saati jaksanut työntää portteja kurjistamispolitiikan edessä kiinni - emmehän?




Anni Granat

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. opiskelijat (24.02.13, kello 12:00)

    milloin mielenosoituksiin ?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto