Tm on arkistosivu.
Voit siirty Aviisin uudelle sivustolle tst.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Maailmojen sillan­rakentaja

Tamperelainen rap-artisti Juju päätti luopua kaikesta ja kokeilla, pärjääkö. Uudella levyllään hän tutkii ihmisen ja maailmankaikkeuden yhteyttä.

Juju sanoo tekevänsä musiikkia, jotta voisi jakaa tietoa, jota on itse saanut. ”Koko ajan vain jakaa ja jakaa. Jos ajatellaan valtiota, niin siellä ajatellaan, että koska ihmiset eivät ole valmiita tälle tiedolle, annetaan heille tällainen tieto,  tämän he pystyvät käsittämään. Uskon, että jokainen ihminen pystyy käsittelemään kaikki asiat. Heille pitää vain antaa mahdollisuus.”
Juju sanoo tekevänsä musiikkia, jotta voisi jakaa tietoa, jota on itse saanut. ”Koko ajan vain jakaa ja jakaa. Jos ajatellaan valtiota, niin siellä ajatellaan, että koska ihmiset eivät ole valmiita tälle tiedolle, annetaan heille tällainen tieto, tämän he pystyvät käsittämään. Uskon, että jokainen ihminen pystyy käsittelemään kaikki asiat. Heille pitää vain antaa mahdollisuus.”


Aamujooga on
jäänyt väliin, joten tamperelaisen rap-artisti Julius "Juju" Kiven päivä ei ole lähtenyt liikkeelle parhaalla mahdollisella tavalla. Oma viikkoni on tuntunut tarpomiselta samanlaisessa loskassa kuin se, jota Hämeenkatu on lauhana helmikuuna tulvillaan.

Joogaa tai ei, Jujusta välittyy sellainen energia, että työhuolet unohtuvat pikkuhiljaa Café Europan nurkkapöydässä. Hän elehtii paljon käsillään ja rikkoo haastattelun kaavaa esittämällä toimittajalle kysymyksiä.

Voisi luulla, että Juju on meistä se, jolla on huolia. Kesällä hän erosi tyttöystävästään ja lastensa äidistä, ja on ollut siitä asti kodittomana.

"Päätin, että en hommaa kämppää, ennen kuin löydän jonkun mummonmökin jostain", Juju kertoo. "Koko kesä ja pitkälle syksyä oli niin lämmintä ja kivaa, että ei sitä oikeastaan ajatellut. Jatkoin vain repun kanssa menemistä."

Talvella Juju on viettänyt yönsä kavereidensa, äitinsä, entisen tyttöystävänsä ja veljensä luona ja keikkapaikoilla. Nyt hänestä on alkanut tuntua siltä, että jokin harmonian palatsi pitäisi löytää. Juju onkin menossa kirjoittamaan kauppakirjat haaveilemastaan mökistä.

"Aiemmin minulla oli firma ja perhe, keräsimme omaisuutta ja meillä oli omakotitalo vuokralla. Tiesin jo ennen kuin lähdin siihen, että tämä ei ole se tie. Jostain syystä minun täytyi tsekata se tie. Menin omassa kokemuksessani niin pitkälle, että päätin luopua kaikesta. Halusin kokeilla, että jos luovun kaikesta ja pistän repun selkään, pärjäänkö minä? Onko se mahdollista?"

Juju kertoo, että tavaroista oli ihanaa päästä eroon, jakaa niitä muille ja vain luopua.

"Voi vitsi, voin sanoa, että roinan antaminen pois on hienoa", hän sanoo ja huokaa syvään. "Suosittelen kokeilemaan, se on helpottavaa."


Juju julkaisee
kolmannen albuminsa Matkalla kadotukseen maaliskuun alussa. Levyn soundi on ottanut askeleen orgaanisempaan suuntaan. Livekokoonpanoon kuuluu Jujun lisäksi nykyisellään kitara, basso, djembe, dj ja rummut.

"Livenä olisi jotenkin typerää, jos siellä olisin vain minä ja biitti. Fiilis on paljon mahtavampi, kun en ole keikoilla enää itse keskellä, vaan esimerkiksi basisti soittaa oman soolonsa välillä."

Jujun ensimmäinen levy Sekavuudesta selvyyteen kertoi artistin henkilökohtaisista ongelmista, seuraava levy Mustavalkoista yhteiskunnallisista ongelmista. Kolmannella levyllä on siirrytty maailmankaikkeuden tasolle. Levyn nimi Matkalla kadotukseen kuvaa sitä, mihin olemme yhteiskuntana menossa, jos emme muutu.

"Olen lukenut maya-kalentereita, joissa kerrotaan, mikä ihmisen tehtävä täällä on. Sen mukaan olen maailmojen sillanrakentaja. Olen rakentanut levyilläni sillan ihmistasolta yhteiskunnan tasolle ja sieltä maailmankaikkeuden tasolle. Kuuntelemalla levyjä voi kulkea tätä siltaa pitkin."

Uudella levyllä pohditaan ihmistä ja maailmankaikkeutta, sitä, miten liitymme kaikkeen suuremmassa mittakaavassa.

"Jotta voi tietää, mitä olemme täällä tekemässä, pitää katsoa maailmankaikkeutta ja avaruutta, suurta kuvaa. Näkisin, että sinä ja minä olemme vähän niin kuin planeettoja, aurinkoja tai pieniä kiviä, pieniä hiekanjyväsiä - tai pieniä atomeja. Olemme kaikki samaa, kaikki me olemme yhtä."

Juju katsoo tiukasti silmiin.

"Oletko miettinyt sitä yhtään?"

Olen miettinyt, kai kaikki miettivät sitä. Tai en tiedä, miettivätkö kaikki.

"Minä uskon, että miettivät. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin miettiä, miksi olemme tällä planeetalla? Emme me varmaankaan ole täällä sitä varten, että voisimme herätä kahdeksalta aamulle töihin ja hommata rahaa, ostaa talon. Onko se meidän tarkoituksemme täällä?"

Onko Jujulla jokin näkemys siitä, mitä meidän pitäisi olla tekemässä täällä?

"Onko sinulla?"

Ei minulla ole.

"Se on kysymys, johon ei ole vastausta. Jos katsotaan muurahaisia, siinä on tavallaan meidän vastauksemme. Meidän pitäisi päästä harmoniaan keskenämme. Nyt me sodimme, ryöstämme, käymme kauppaa, huijaamme ja teemme sopimuksia. Meidän pitäisi harmonisoitua maapallon ja luonnon kanssa, itsemme, toistemme ja eläinten kanssa."

Juju ei ennen ollut luontoihmisiä, mutta nyt hän on ymmärtänyt luonnon uudella tavalla.

"Luonto on niin tärkeä. Pelkästään luonnossa oleminen parantaa. Metsästä voi ottaa koivunlehtiä, kuusenkerkkiä tai porata koivuun reiän ja ottaa mahlaa. Kaikki löytyy luonnosta."


Tiettyyn osaan
rap-musiikkia kuuluu esiintyminen videoilla hienojen autojen ja merkkivaatteiden kanssa. Jujulla ei ole halua näyttää muille olevansa menestynyt. Hän sanoo, ettei pystyisi siihen, että menestyisi vain itse niin, että se on muilta pois.

"En usko, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Pitää olla suhteita, ehkä joku on fiksumpi kuin toinen, ehkä joku ei vain pysty siihen. Ehkä hänellä on joku muu tehtävä täällä kuin kapitalistisessa järjestelmässä menestyminen."
Jujun mukaan rahajärjestelmä perustuu velalle. Tässä järjestelmässä ihmiset ovat automaattisesti velkaa.

"Se on orjuutusta. On hienoa nähdä, kuinka järjestelmä tulee kaatumaan. Näen siitä jo selkeitä merkkejä. Ei raha tätä maailmaa pyöritä, vaan me ihmiset. Kyse on vain siitä, uskallammeko hypätä tuntemattomaan."

Viime kädessä emme tarvitse muuta kuin ruokaa, vettä ja katon pään päälle. Juju viittoo käsillään ympärilleen.

"Vaihtaisin heti nämä kaikki hölynpölyt pois, jos minulla olisi ruokaa, vettä ja koti, ja koko loppuajan voisin tehdä, mitä haluan. Haluaisin nähdä, että jos vapauttaisimme ihmiset työn kahleista, kuinka luovia meistä kaikista tulisi. Mitä me sitten rupeaisimme luomaan?"





Samuli Huttunen, teksti & kuva

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.
  1. buddha (16.03.13, kello 14:39)

    oooow, go juju!




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitteriss
Tampereen yliopisto