Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Moderni kullankaivaja louhii bittirahaa

Virtuaalivaluutta bitcoin on maailman laajimmin käytössä oleva internet-pohjainen valuutta


Opiskelija
, jos tunnet olonsi köyhäksi, tarvitset vain hyvän näytönohjaimen. Näppärimmät ostavat viisi.

"Tuttuni tienasi TOASin ilmaista internet-yhteyttä ja sähköä käyttämällä 6 000 euroa, eli noin 360 bitcoinia", bitcoineihin perehtynyt pelituottaja Mika Isomaa sanoo.

Bitcoin on maailman laajimmin käytössä oleva internetpohjainen valuutta. Yksi bitcoin vastaa jutun kirjoittamisen hetkellä noin 21 euroa.

Opiskelija tienasi bitcoinit luovuttamalla osan tietokoneensa näytönohjaimen tehosta erityisen bitcoin-laskuohjelman käyttöön. Laskentatehoa käytetään erilaisten algoritmien ratkaisemiseen. Työtä kutsutaan louhimiseksi. Se on ainoa tapa, jolla voidaan luoda uusia bitcoineja.

Laskukaavat on luotu niin, että ne vaikeutuvat automaattisesti sen mukaan, miten paljon laskentatehoa verkossa on. Tämä varmistaa sen, että uusia bitcoineja syntyy aina vain tietty määrä, vaikka laskentateho lisääntyy. Bitcoin-rahan inflaatio on siis käytännössä mahdotonta, koska rahaa ei voi laskea liikkeelle suunnattomia määriä, eikä sen käyttöönotosta päätä mikään yksittäinen instituutio.

Vaikka 6 000 euroa kuulostaa houkuttelevalta, tavallisen pöytäkoneen kautta louhiminen ei tuota siihen kuluneen sähkön hintaa enempää.


Bitcoineja kerätään
virtuaaliseen lompakkoon. Lompakossa on joukko erilaisia osoitteita, joiden avulla valuuttaa käytetään. Satunnaiset numero- ja merkkijonot ovat kertakäyttöisiä. Teoriassa bitcoinien rahaliikennettä on hankalaa valvoa.
Bitcoinit ovat suosittuja verkko-ostosten tekemiseen, mutta niillä ei voi maksaa ruokakaupassa. Isomaan mukaan bitcoineja käytetään Suomessa valuuttaostojen ja internetkauppojen lisäksi nettikasinojen uhkapeleihin ja erilaisiin valonarkoihin ja laittomiin kauppoihin. Maailmalla suositun Silk Road -palvelun kautta voi ostaa lähes mitä vain, myös huumausaineita.

Isomaan mielestä bitcoinien käyttöönottoa Suomessa pitäisi kokeilla. Hänen mukaansa verkkovaluutan käyttäminen helpottaa oman talouden suunnittelua. Anonyymiys vähentää viranomaisille raportoitavien tulojen määrää.

"Se on vähän sama asia kuin sossun sääntöjen kiertäminen pitämällä toisen pankin tilillä rahaa", Isomaa sanoo.


Digitaalista valuuttaa voi myös ostaa tai vaihtaa.

Bitcoinin kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Bitcoinin arvon määrittelee se, kuinka paljon käyttäjät ovat valmiita maksamaan valuuttayksiköstä.

Toteutuneet myynnit määräävät kurssin. Ihmiset ostavat bitcoineja, odottavat kurssin paranemista ja myyvät valuuttaa voitolla pois. Valuuttakeinottelu on tällä hetkellä yksi suosituista bitcoinin käyttötavoista.

Alan suurin valuutanvaihtoyritys on amerikkalainen Mt. Gox. Valuuttamarkkinoita seuraavan Bitcoin charts -sivuston mukaan verkkopörssi vaihtaa kuukaudessa lähes 40 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.

Käytön lisääntyminen on nostanut bitcoinin arvoa suhteessa dollariin ja euroon. Isomaan mukaan joulun aikana bitcoiniin sijoittaneita onnisti.

"Ne, jotka tajusivat tuolloin sijoittaa bitcoineihin, ovat pystyneet tuplaamaan sijoituksensa."


Tammikuun lopulla
Talouselämäuutisoi, että Euroopan keskuspankissa on huomattu virtuaalivaluuttojen yleistyminen. Trendi voi vaikuttaa kielteisesti keskuspankkien maineeseen, jos virtuaalivaluuttojen käyttö kasvaa paljon.
Isomaan mukaan kyseessä on rinnakkaisvaluutan kaappaama luottamus.

"Ehkä varoitus oli sellainen Â’Meiltä syödään lattia alta, kaveritÂ’ -tyyppinen hätähuuto."




Bitcoinit

Sen yksikkö on BTC ja symboli B.

Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho loi bitcoinin vuonna 2009. Nykyään sen kautta liikkuu rahaa lähes 200 miljoonan euron edestä.

Yhden bitcoinin voi jakaa 100 miljoonaan pienempään osaan. Näitä pieniä yksiköitä kutsutaan satosheiksi.

Valuuttaa on laskettu liikkeelle lähes puolet sen maksimimäärästä. Kaikki bitcoinit ovat käytössä arviolta vuonna 2040.



Anu Kerttula
, teksti ja Samuli Huttunen, kuvitus

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. bitcoiner (20.01.14, kello 0:09)

    Se on ovela pyramidi, eikä valuutta.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto