Kahden kulttuurin kasvatti

Aram Said on 17-vuotias tamperelaisnuori. Hän opiskelee merkonomiksi, harrastaa musiikkia ja puhuu Tampereen murteella. Mikään näistä ei paljastu ensisilmäyksellä, toisin kuin hänen ulkomaalainen taustansa.

"Kerran 8-9 skiniä piiritti minut kosken rannassa, mutta olinkin kuulemma Â’väärä tyyppiÂ’, ja he jättivät minut rauhaan."

Skinien kohtaamisesta on jo muutama vuosi, eikä Said ole onnekseen joutunut vastaaviin tilanteisiin toistamiseen.

Humalaisten huuteluun on saanut tottua, mutta myös arkipäivän tilanteisiin, jolloin häntä luullaan ulkomaalaiseksi ulkonäkönsä vuoksi.

"Moni kysyy aluksi arasti, puhunko suomea", Said kertoo.

Suomea hän toki puhuu, sillä perhe tuli maahan vuonna 1991 Aramin ollessa 3-vuotias. Pohjois-Irakista lähtenyt perhe asui ensimmäiset vuodet Lahden seudulla ja muutti Tampereelle Aramin käydessä ala-astetta.

Julkkisulkkareita
juhlitaan

Kytkökset kurdikulttuuriin ja -kieleen ovat säilyneet islaminuskoisessa perheessä vahvoina. Saidien kotona puhutaan kurdia ja kodin kalustuksesta löytyvät perinteinen vesipiippu ja seinämatto. Televisiosta näkyvät Suomen kanavien lisäksi kurdinkieliset ohjelmat.

"Kyllä meillä silti syödään makaronilaatikkoa", Said virnistää.

Said opiskelee Tampereen kauppaoppilaitoksessa ja tekee koulun ohessa osa-aikatyötä kurdinkielen tulkkina Kansanopistolla. Vapaaehtoistyötä hän on tehnyt SPR:n rasismin vastaisissa kampanjoissa ja kiertänyt yläasteilla kertomassa kokemuksistaan.

Hänen mielestään suhtautuminen ulkomaalaisiin on Suomessa kaksijakoista: ulkomaalaiset julkkikset otetaan avosylin vastaan, mutta maassa asuville ulkomaalaisille tai ulkomaalaisen näköisille huudellaan helposti.

"Mee vaan tekee pizzoja" on yleinen kommentti.

Myös tanssiminen elovenatyttöjen kanssa diskossa aiheuttaa mulkoilua perisuomalaispojilta. Usein ulkomaalaisten myös uskotaan saavan valtiolta suuria summia rahaa, jolla ostellaan kalliita vaatteita.

Saidin selitys myytin taustoista on yksinkertainen.

"Erilainen rahankäyttötapa. Yksi käyttää rahansa kaljaan ja toinen vaatteisiin. Eivät merkkivaatteet automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen olisi rikas", Said muistuttaa.

Runsas alkoholinkäyttö ja omille vanhemmille kiroilu ovat asioita, joita Said ei suomalaisnuorten käyttäytymisessä ymmärrä. Hän myöntää, ettei taida koskaan täydellisesti suomalaistua, vaan on Suomen kansalaisuudesta huolimatta sisimmässään kurdi.

"Ja joka tapauksessa suomalaisten silmissä olen aina ulkomaalainen."

Ajokorttia
odotellessa

Vakavienkaan toteamusten jälkeen Said ei synkistele. Hän uskoo, että olemalla itse avoin voi saada jonkun ennakkoluuloisenkin huomaamaan, että ihmisiähän kaikki ovat.

Energiaa ja ideoita riittää töiden ja koulun ulkopuolellekin. Hänellä on bändi turkkilaisen ja venäläisen kaverinsa kanssa, ja he esiintyvät tiistaina SPR:n rasismin vastaisessa tapahtumassa Koskikeskuksessa.

WWC eli World Wide Connection räppää viidellä eri kielellä: suomeksi, englanniksi, venäjäksi, turkiksi ja kurdiksi.

Laulujen sanoitukset kertovat vaihdellen nuorukaisten arjesta, sydänsuruista ja elämän ilosta 1990-luvun sotaan ja rasismiin.

"Ne kertovat kaikesta, mitä ihmiselämässä tapahtuu."

Aram Saidin oma elämä muuttuu ainakin piirun verran tänä vuonna, sillä edessä on 18-vuotissynttärit ja ajokortinhankinta.

"Olisipa vielä lämmin kesä, niin pääsisi rannallekin", Said nauraa.

Laura Koivisto