Tm on arkistosivu.
Voit siirty Aviisin uudelle sivustolle tst.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Äärikaupallista marginaalia

Mangan varjossa kasvaa manhwa

Suuren yleisön sarjakuvaharrastus veteli viimeisiään Suomessa, mutta manga-buumi on tuonut alalle uusia asiakkaita ja yrittäjiä. Uusista kustantamoista pienin ja ovelin on hiljakkoin tamperelaistunut Punainen Jättiläinen, jota pyörittää Antti Grönlund.

Grönlund on Tampereen yliopiston kasvatteja; filosofian maisteri käännöstieteen laitokselta ja opiskelut jatkuvat tietotekniikan, tarkemmin vuorovaikutusteknologian, puolella.

Grönlundin sarjakuvatausta on kolmekymppiselle suomalaiselle miehelle stereotyyppinen: Aku Ankasta Hopeanuolen, Mustanaamion ja Tex Willerin kautta Marveleihin ja mangaan. Nykyään hän suosii suomalaisia, kuten Petri Hiltusta ja Kristian Huitulaa.

"Olen kulutuslukija, eli ostan, luen ja myyn."

Mangasta hän innostui animen kautta ollessaan ilmastokokouksessa Bonnissa.

"Kokoustilojen kellarissa näytettiin ilmaiseksi elokuvia ja yksi niistä oli Hayao Miyazakin Prinsessa Mononoke. Se oli sitten menoa."

Vaikka manga onkin nyt SE juttu, Punainen Jättiläinen aloitti korealaisella manhwalla.

Ragnarök löysi lukijansa ja seuraavaksi listalla oli myös korealainen Les Bijoux, kolmas sarja K2 starttaa huhtikuussa. Sekin on, yllätys yllätys, korealainen. Neljäs sarja on japanilainen Prinsessa Ai ja sen jälkeen saattaa jo häämöttää Kiina.

"Kiinalaisen sarjakuvan ensiesiintyminen on nyt hieman jäissä. Hetki ei tunnu oikealta. Ne sarjat, mistä neuvotteluja on käyty, eivät sovi nykyiseen kenttään, sillä isompien kustantamojen sarjat syövät niiden lukijoita."

Grönlund kiittelee Tampereen kaupungin suopeaa asennetta uutta yritystä kohtaan, ja haluaa kaupungin saavan myös vastinetta panostukselleen.

"Tampereen kaupunki tuki yrittäjyyttä starttirahalla ja koulutuksella. Tampereella on kulttuurituotantoon liittyvää potentiaalia ja omalla toiminnallakin haluaisin edesauttaa kulttuurikeskuksen syntymistä. Kaikki luova pääoma ei saa sijoittua Helsinkiin."

Nälkäiset
korealaiset

Mangaa kannattaa nyt julkaista, mutta oikeuksien hankkiminen Japanista on erittäin vaikeaa. Korealaiset ovat nälkäisempiä ja sen myötä neuvottelukykyisempiä sarjakuvakauppiaita.

Tuore mangayleisö on kuitenkin fanaattista, ja Grönlund myöntää jännittäneensä otakujen suhtautumista korealaiseen sarjakuvaan.

"Manhwa oli riskiveto, eli kukaan ei voinut ennustaa mangayleisön reaktioita, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää hyvältä. Puristit erottelevat vielä, mutta valtaosa harrastajista käyttää mangaa sujuvasti kattoterminä, jonka alle mahtuu manhwa, kiinalainen manhua ja länsimainen manga-vaikutteinen sarjakuva", Grönlund selvittää.

"Punainen Jättiläinen ei halua olla koko aikaa valtavirtaa, vaan ideana on hakea uusia ja jännittäviä sarjoja mangakulttuurin reunoilta. Pelaamme siis marginaalisemman lukijakunnan vahvuuksilla."

Punaisen Jättiläisen kustantamia sarjoja ovat leimanneet kauniit sankarit (ja roistot), ja teema vietiin jo lähelle ääripäätään Les Bijouxin miehistä kauneutta esineellistävässä taiteessa.

Pukuloisto ja sukupuolirajojen rikkominen jatkuu myös K2:ssa, sillä siinä sankarit ainakin alussa pukeutuvat ahkerasti ristiin. Kiiltokuvamaiset kustannuspäätökset eivät saa Grönlundia nolostumaan.

"Omat kustannuspäätökset perustuvat ulkonäköön, eli sarjan on oltava hyvin piirretty. Pelkkää hyvää tarinaa ei jaksa, jos taide työntää luotaan", Grönlund pohtii.

Hän kustantaisi mielellään aikuisempaakin mangaa, mutta sille ei löydy vielä tarpeeksi lukijoita. 13-vuotiaat ovat takuuvarma kohderyhmä, mutta Grönlundin onneksi 16-vuotiaille tytöille suunnattu Les Bijouxkin löysi yleisönsä.

"Kustantajien välistä solidaarisuutta olen yrittänyt peräänkuuluttaa, eli vielä ei ole mitään järkeä julkaista päällekkäisiä sarjoja tai tukkia markkinoita liialla määrällä nimikkeitä. Tällä hetkellä kaikki keskittyvätkin luomaan markkinoita, eivät valtaamaan niitä", Grönlund analysoi.

Young-You Lee: K2 Kill me kiss me. Punainen Jättiläinen 2006, 184 sivua.

Janne Suominen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitteriss
Tampereen yliopisto