Ylioppilastalon isäntä

Tamyn tuoreesta ex-pääsihteeristä Mikko Aaltosesta on vaikea kaivaa skandaaleja tai hassuja sattumuksia. Niistä kysellessä kaikki vanhat työtoverit vain pudistelevat päätään.

"Ei Mikko ole oikeastaan muuttunut miksikään sinä aikana, kun hän on täällä ollut. Koko ajan hän on kohdellut kaikkia tasa-arvoisesti, ja ikinä ei ole pomottanut", Ylioppilastalolla muistellaan.

Kovin järisyttäviä eivät ole nekään mokat, mitä Aaltonen itse tunnustaa tehneensä. Ne ovat luokkaa "sanoin, että pöytäkirjantarkastajat voivat toimia myös ääntenlaskijoina, vaikka se kielletään Tamyn säännöissä".

Yhden kerran Aaltosen sentään muistetaan ärähtäneen huoneestaan oikeasti äkäisesti. Pääsihteerin pitkän pinnan poltti tällöin eräs Yo-talon käytävällä nokkahuilua luritellut entinen edustajiston puheenjohtaja.

Avovaimokin löytyi ylioppilaskunnasta

Aaltosen ylioppilaskuntaura alkoi vuoden 1999 edustajistovaaleissa, joissa hän pääsi Vihreän vasemmiston varajäseneksi Tamyn edustajistoon.

Toisen vuoden kunnallispolitiikan opiskelija lähti mukaan tuttuja tukemaan, vaikka ehdokkuus avoimesti poliittisella listalla hieman arveluttikin.

"Mietin, olisiko sillä negatiivisia vaikutuksia. Että ajaako siinä itsensä marginaaliin, mutta niin ei näytä käyneen", Aaltonen kertoo kahdeksan vuotta myöhemmin.

Tänä aikana Aaltonen on toiminut Tamyssa ensin varaedaattorina, edaattorina, hallituksen jäsenenä ja vuonna 2003 hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2004 hänet valittiin Tamyn pääsihteeriksi, missä työssä hän toimi yli kaksi ja puoli vuotta. Viimeinen vuosi pääsihteerinä jäi hieman kesken, kun Aaltonen valittiin YTHS:n Tampereen aseman talouspäälliköksi.

Uusi työ oli mieluinen, sillä pääsihteerin työmäärä oli perheelliselle miehelle usein kohtuuton. Nyt töistä pääsee Heli-puolison ja yksivuotiaan Heikki-pojan luokse joka päivä ihmisten aikoihin. Ylityötunteja Aaltoselta jäi pitämättä todennäköisesti viikkotolkulla. Tarkkaa määrää hän ei halua kertoa, mutta hänen mukaansa sillä ei ole niin väliäkään.

"Olen aina nähnyt ylioppilaskunnan poikkeuksellisena työpaikkana. Kyllä tässä ollaan sen verran aatteellisessa tehtävässä, että joissakin asioissa voi joustaa."

Ymmärrystä pääsihteerin paukkuville työajoille lienee sentään löytynyt - avovaimo Heli on hänkin Vivan vanhoja aktiiveja, ja Vivan tapahtumissa pariskunta myös viisi vuotta sitten tapasi.

Aatteet eivät haalistuneet

Suuria opiskelijapolitiikkaa koskevia paljastuksia Aaltosesta ei saa irti vieläkään, mutta pääsihteerin paikalta lähdettyään hän uskaltaa sentään pitkästä aikaa puhua avoimesti politiikkaa.

Hän kasvoi vasemmistolaisuudelle otollisessa ympäristössä, tavallisessa duunariperheessä. Poliittisen herätyksen hän koki ilman sen suurempaa dramatiikkaa jo teini-iässä.

"Se oli se 80-luvun meininki: Rambo oli kova juttu ja peruskoulussa ihmisen arvo määriteltiin sen mukaan, oliko kivipestyt leviksen
501:set", Aaltonen muistelee.

"Ja sitten kaiken sen jyrkkä vaihtuminen lamaan, josta meillä kotona päästiin helpolla, koska vanhemmat saivat pitää työnsä. Mutta koulussa ja omassa asuinlähiössä pystyi ihan yläasteikäinenkin ihminen näkemään, että nyt on meininki muuttunut. Ja omassa kaveripiirissä näki niitäkin, jotka eivät siitä niin helposti selvinneet."

Virkamiesmaisesta olemuksestaan huolimatta Aaltosen aatteet eivät ole haalistuneet mihinkään. Hän on hyvin vanhanaikaisesti huolissaan maailman menosta: tuleeko kaikesta pian maksullista, miten hyvinvointivaltio muuttuu, mitä ilmastonmuutos saa aikaan?

"Tietysti suomalainen demokratia huolestuttaa myös. Kun nuoret eivät äänestä, ketkä sitten oikeasti tekevät päätöksiä?"

Samaa kysymystä Aaltonen on joutunut pohtimaan monet kerrat ylioppilaskunnassaan. Tamyn edustajistovaaleissa on viime vuosina vaivautunut äänestämään alle neljännes opiskelijoista. Edustajiston kokouksetkin ovat Aaltosen mukaan koko ajan hiljentyneet.

"Kun itse muistelee vuosituhannen vaihdetta, niin paljon tunteellisempia puheenvuoroja silloin pidettiin. Vastakkainasettelu ei todellakaan ollut ohi."

Kun Aaltoselle valittiin seuraajaa, ei aiheesta käyty edustajistossa juuri minkäänlaista keskustelua. Joistakin edustajistoryhmistä ei ollut saatu paikalle edes varajäseniä.

"Voi miettiä, onko kokouksista tullut liiankin rauhallisia. Ehkä voisi rumasti sanoa, että kai ihmisillä on sitten parempaakin tekemistä", Aaltonen pohtii.

Entisen pääsihteerin usko Tamyyn ja ylioppilasliikkeeseen on silti vahva.

"Kyllähän tuoreen jäsenkyselyn tuloksetkin olivat rohkaisevia. Vaikka ei tarkasti tiedettäisikään, mitä jossain jaostoissa tehdään, tällaiselle järjestölle ja edunvalvonnalle nähdään silti tarvetta", hän sanoo.

"Aina sitä toivoisi, että akateemiset ihmiset ymmärtäisivät aineettomankin työn tarpeellisuuden."

Tuomo Tamminen

Mikko Aaltonen

Syntynyt Tampereen Annalassa vuonna 1976.

Perheeseen kuuluu avovaimo Heli ja vuoden ikäinen esikoispoika Heikki.

Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 2004, pääaineena kunnallispolitiikka.

Tamyn edustajistossa 1999-2003. Tamyn hallituksessa 2001-2003, hallituksen puheenjohtaja 2003. Tamyn pääsihteeri 2004-2007.

Harrastaa musiikin kuuntelua ("vaihtoehtoista opiskelijarockia; The Smiths, The Clash, uusista joku Belle & Sebastian ja The National") ja lukemista ("paljon historiaosastoa, viimeksi olen lukenut Peter Englundin Kuningatar Kristiinan, Francis Wheenin Kuinka humpuuki valloitti maailman oli myös loistava")