Vain muutos on pysyvää

Pysyvintä yliopistossa on muutos. Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle 1960 ja 1966 siitä tuli Tampereen Yliopisto. Niin sanottu yksityinen yliopisto toimi valtionavulla. Valtiollistaminen 1974 muutti sen virastoksi, jonka nimi on Tampereen yliopisto. Muutos tähtäsi muun muassa rahoituksen turvaamiseen. Nyt on tavoitteena valtionavulla toimiva julkisoikeudellinen laitos, mutta nimi säilyy ennallaan.

Vaikka yliopisto saa oikeushenkilöaseman ja autonomia lisääntyy, moni on huolissaan rahoituksesta. Yliopistolain luonnoksen mukaan valtion rahoitus myönnetään talousarviosta siten, että toiminnan laajuus ja laatu otetaan laskennallisesti huomioon. Mitä tämä tarkoittaa? Arvelen, että rahoitus monipuolistuu. Toisin sanoen valtion suora budjettirahoitus pienenee.
Suuri osa yliopiston työntekijöistä on virkasuhteessa. Tulevaisuudessa kaikki ovat työsuhteisia. Muutoksen voi nähdä suurena ja periaatteellisena, mutta itse työhön muutos tuskin vaikuttaa.

1970-luvun tutkinnonuudistuksessa niin sanotut välitutkinnot poistettiin opintojen nopeuttamiseksi. Viime tutkinnonuudistuksessa kandidaatin tutkinnot tehtiin kaikille pakollisiksi liikkuvuuden lisäämiseksi ja opintojen etenemisen parantamiseksi.
Yhteiskunta näyttää eri aikoina edellyttävän yliopistolta erilaisia muutoksia erityisesti rakenteissa. Tiedän, että meillä jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä, niin opiskelijalla kuin työntekijällä on vähintään kolme kysymystä isojen muutosten edessä. Miten minun käy? Miten minun käy? Ja miten minun käy? Itse uskon, että meidän käy hyvin, jos toimimme avoimesti, ymmärrämme erilaisuutta ja rakennamme luottamusta tältä pohjalta.