Juho Maijalaa mietityttää, onko yksittäisistä filosofian ja taidehistorian kursseista tutkinnon kannalta mitään hyötyä koulutusuudistuksen jälkeen.
Opiskelijan käy hyvin. Hänellä on kolme vuotta aikaa suorittaa kandintutkinto vanhoilla vaatimuksilla, ja yksi vuosi on varavuosi. Siinä ehtii synnyttää yhden lapsenkin", pohtii opinto- ja kansainvälisten asiain osastopäällikkö Mikko Markkola.
Hän viittaa koulutusuudistuksen siirtymäaikaan, jonka aikana vanhojen opiskelijoiden tulisi siirtyä uusiin tutkinto-ohjelmiin. Halutessaan siirtyä voi heti ensi lukuvuodesta lähtien.
Paljon puhuttu koulutusuudistus on käytännössä laaja nippu uudistuksia. Olennaisinta on, että pääainevetoisille tutkinnoille heitetään hyvästit ja siirrytään tutkinto-ohjelmiin. Näkyvien uudistusten sarja alkoi vuoden alussa, kun 40 tiedekuntaa ja laitosta muuttui yhdeksäksi tieteenalayksiköksi.
Koulutusohjelmatkin ovat kokeneet radikaalin muutoksen. Päävalinnan hakukohteiden määrä on vähentynyt yli 50:stä alle 30:een. Uudenmalliset tutkinnot rakentuvat laajoista kandidaattiopinnoista sekä jälkiruoaksi joistain erityisalan maisteriopinnoista.
Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri
Timo Perälä näkee opintojen laaja-alaisuuden parhaimmillaan laajentavan näkemystä omaan tieteenalaan. Uutta opetussuunnitelmissa on myös osaamisperusteisuuden painottuminen. "Sen sijaan, että opetussuunnitelmissa kuvataan sitä, minkälaisia jaksoja tiettyyn opintokokonaisuuteen sisältyy, kuvataan sitä, mitä opiskelija osaa käytyään tietyn jakson", selvittää projektisihteeri
Liisa Ahlava.
Tiedotusopin opiskelija
Juho Maijalalla, 26, alkoi kuudes opintovuosi, eikä taskussa ole toistaiseksi kandin papereita. Tavoiteaikataulussa pysymistä on hidastanut vuoden vaihto Barbadoksella, työharjoittelu - ja elämä.
Maijala suhtautuu edessä oleviin muutoksiin positiivisella mielellä.
"Uskon, että käynnissä oleva uudistus avaa enemmän mahdollisuuksia kuin sulkee niitä. Uudistus voi myös havahduttaa passiivisia opiskelijoita."
Maijala on opiskellut yleisestä mielenkiinnosta ja yleissivistyksen vuoksi yksittäisiä kursseja esimerkiksi filosofiaa ja taidehistoriaa. Nyt häntä mietityttää, onko hajanaisista opinnoista tutkinnon kannalta mitään hyötyä.
Markkola muistuttaa, että opiskelijan kannattaa tehdä itselleen selväksi syyt, miksi opiskelee sivuaineita. Kaikkiin maisterintutkintoihin sivuaineita ei ole pakko tehdä, mutta kandidaatin tutkintoihin kyllä. Samoin joihinkin jatko-opintoihin pääseminen edellyttää sivuaineiden opiskelua.
"Sivuaineita kannattaa ottaa myös yksinkertaisesti sen takia, että ne antavat tietoa", tiivistää Markkola.
Myös valinnat maisteriohjelmiin saavat Maijalan mietteliääksi.
"Se hieman arveluttaa, tuleeko kaikilla olemaan automaattisesti maisterioikeus. Minulle ei arvosanoista ole aiheutunut tähän asti stressiä. Mitenkähän käy nyt?"
Ahlava vakuuttaa, että opiskelijat saavat edelleen opinto-oikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.
Senni Muiniekka, 22, aloitti pari viikkoa sitten ensimmäisen vuoden vakuutustieteen opinnot. Hän painottaa keskittyvänsä aluksi jokapäiväisten rutiinien omaksumiseen.
"On ehkä omaa perehtymättömyyttäni, jos en juuri tiedä koulutusuudistuksesta. Se ei ole ollut päällimmäinen intressini, mutta jossain vaiheessa täytyy ottaa asioista selvää."
Hänen kokemuksensa mukaan fukseille on vakuutettu, että ympärillä vellovasta muutoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Hämäävää on ehkä se, kuinka puhutaan muutoksesta, jota ei ole virallisesti edes vielä tapahtunut.
Markkola neuvoo fukseja tekemään kandin tutkinnon vanhassa järjestelmässä, jossa Muiniekkakin aloitti.
Perälä muistuttaa, että opintojen suunnittelu kannattaa, mutta elämänmuutoksista ei tarvitse huolehtia.
Elämänmuutoksia voi tulla yhtä lailla yllättäen kuin harkitustikin. Raskaus, työpätkä tai ase- tai siviilipalvelus merkitsevät käytännössä vain taukoa, jonka jälkeen voi jatkaa taas täysillä.
"Yliopiston sivuilla on menettelyohjeita, mutta erikoistapauksiin saa neuvontaa. Kannattaa mieluummin keskustella yliopiston edustajan kanssa, jos asia menee monimutkaiseksi, kuin arvella opiskelukaverin kanssa", vinkkaa Markkola.
"Siirtymäaika on niin pitkä, että ei sitä kokonaan yleensä olla pois. Koska ajat tehdään niin pitkiksi, kuka tahansa opiskelija voi koska tahansa siirtyä uuteen järjestelmään. Sitten kun aika loppuu, siirtyvät kaikki, joilla on tutkinto kesken ja jotka ovat läsnäolevia. Sitten katsotaan korvaavuudet", tiivistää Ahlava.
"Painava syy opintojen viivästymiselle huomioidaan varmasti", Perälä muistuttaa.
Pitkään työelämässä tai muualla poissa ollutta Markkola kehottaa tulemaan ensin opintopalvelujen yleiseen opintoneuvontaan. Siellä päivitetään rutiinit. Sen jälkeen opintojen vastaavuudet selvitetään omassa tieteenalayksikössä. Apua selvitystyöhön saa, kun pyytää.
Heli Herrala, teksti
Samuli Huttunen, kuva
Rehtori Holli, miksi yliopistoa pitää muutella koko ajan?
Edellisestä tutkinnonuudistuksesta on kulunut kuusi vuotta, kun jo kutsutaan esiin seuraava suuri uudistus. Vaikka tämä ei ole opiskelijan kannalta samalla tavalla teknisen rakenteellinen eikä valtakunnallinen, tuskin harvassa ovat ne pidempään opiskelleet, jotka pohtivat miksi pakkaa - eli opiskelijan päätä - pitää sekoittaa jälleen.
Tampereen yliopiston rehtorin
Kaija Hollin näkemyksen mukaan yliopisto on paremminkin hidasliikkeinen ja vakaa, ja sellainen sen kuuluukin olla. Hän ei katso uudistusten tulleen liian nopeasti.
"Elämme kuitenkin sellaista aikaa, että yhteiskunta lähellä ja kaukana muuttuu nopeasti ja koko ajan", Holli huomauttaa.
Yliopisto voi seurata tapahtumia ympärillään ja tyytyä katsomaan vierestä, mutta yhtä lailla myös vaikuttaa tapahtumiin. Yksi keino on uudistuminen.
"Tampereen yliopistossa yritämme olla edellä kävelijöitä, emmekä perässä hiihtäjiä. Siksi meidän on syytä tehdä tämä menossa oleva uudistus", selvittää Holli.
Sen jälkeen hän ennustaa yliopistolle seesteisempää aikaa ja mahdollisuutta työskennellä rauhassa.
Näin se etenee
5.10.2010 Yliopiston hallitus päätti uusista tieteenalayksiköistä
1.1.2011 Tiedekuntien ja laitosten muuttuminen tieteenalayksiköksi
1.8.2012 Uudet tutkinto-ohjelmat alkavat
1.8.2012-31.7.2015 Siirtymäaika, jolloin pääainepohjaisen tutkinnon voi vielä suorittaa loppuun.
Opetussuunnitelmat tarkistetaan ja uusitaan 2012 alkaen kolmen vuoden välein.