Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lopullinen totuus: Asevelvollisuuden aika on ohi

Suomen puolustusta ajetaan umpikujaan. Puolustusmateriaali kallistuu nopeasti, ja samaan aikaan määrärahoja leikataan. Kertausharjoitusten määrä on romahtanut.

Riittämättömästi varustellut ja koulutetut reserviläismassat ovat tykinruokaa ammatillistuneen ja teknistyneen sodankäynnin maailmassa.

Ja mitä tekee Puolustusvoimien ja valtion johto? Työntää päänsä pensaaseen ja vannoo liturgisesti yleisen asevelvollisuuden nimiin.

Se on hutera mantra. Jos asevelvollisuus keksittäisiin nyt, se ei menisi läpi, koska uhkakuvat ja sodankäynti ovat muuttuneet. Asevelvollisuus säilyy lähinnä tottumuksen ja perinteen vuoksi.

Kritiikki on hedelmätöntä ilman parempia vaihtoehtoja. Siispä mitä tilalle?

Asevelvollisuuden kannattajat ovat valitettavasti onnistuneet lanseeraaman ajatuksen, että ainoa vaihtoehto nykysysteemille olisi tolkuttoman kallis "palkka-armeija" - ellei sitten haluta hörhöpasifismin hengessä takoa miekkoja auroiksi.

Ei se niin mene. Palkka-armeija on ensinnäkin väärä termi. Se virittää mielikuvan epäisänmaallisesta ja vaarallisesta joukkiosta, joka tappaa rahasta.

Muissa Euroopan maissa - jotka ovat luopuneet asevelvollisuudesta vanhentuneena puolustusratkaisuna - puhutaan ammattiarmeijoista. Eikä Suomessakaan nykyistä armeijan kantahenkilöstöä tituleerata palkkasotilaiksi.

Vaihtoehdot eivät edes ole asevelvollisuus tai puhdas ammattiarmeija. Vihreät on esittänyt armeijamallin, jonka perustana on vapaaehtoinen asepalvelus ja hyvin koulutetut ja varustetut joukot. Mallia voi kutsua vaikka puoliammattiarmeijaksi.

Vihreiden mallissa kustakin ikäluokasta, noin 60 000 miehestä ja naisesta, sotilaskoulutuksen kävisi vajaa 10 000. Tämä tuottaisi sen suuruisen reservin, että sille oikeasti riittäisi ajanmukaista varustusta ja se myös pystyttäisiin kertausharjoituksin pitämään taistelutaitoisena.

Ratkaisu olisi nykyiseen verrattuna kustannustehokas. Asevelvollisuusjärjestelmä on tuhlaileva, koska se kouluttaa vuosittain tuhansittain varusmiehiä, joille ei ole sijoitusta kriisiajan kokoonpanossa. Jos nämä nuoret pääsisivät aiemmin työn ja opiskelun syrjään kiinni, säästyviä varoja voisi käyttää kertausharjoituksiin ja materiaalihankintoihin.



Oma lukunsa on se, että miehille pakollinen asepalvelus on epätasa-arvoinen. Kutsunnat tulevat tasa-arvoa ajatellen pahaan aikaan.

Nuoriin istutetaan aikuisuuden kynnyksellä se asenne, että naiset ja miehet ovat perustavalla tavalla erilaisia.

Asevelvollisuus opettaa ajattelemaan, että naisille ja miehille kuuluvat yhteiskunnassa eri laki ja eri tehtävät - jopa siinä määrin, että sukupuoleen perustuvasta velvollisuudesta kieltäytyminen tuo miehelle ehdotonta vankeutta.

Asevelvollisuus uusintaa mieheyden militaristista roolivankilaa ja sellaista patavanhoillista sukupuolijärjestelmää, jonka purkamisesta hyötyisivät niin naiset kuin miehet.

Nyt meidän on vaikea ymmärtää, että vielä 1970-luvun taitteessa homoseksuaalisuus oli rikos. Yhden sukupolven kuluttua tuntuu yhtä käsittämättömältä, että vielä tällä vuosituhannella Suomen vankiloissa istui ihmisiä sukupuolensa vuoksi tai heihin samasta syystä asennettiin nöyryyttäviä jalkapantoja.

Voimme tietysti olla aikaamme edellä. Yksi tapa on allekirjoittaa asevelvollisuutta vastustava kansalaisaloite.

Silloin ei parinkymmenen vuoden kuluttua hävetä ihan yhtä paljon.


Arno Kotro

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja kolumnisti



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Markku Hänninen (12.09.13, kello 15:33)

    Asiallista että kerrankin argumentoinnissa mainittiin myös muita malleja, varsinkin vihreiden "väliin" sijoittuva malli. Mielestäni tuo vihreiden malli on ollut ainut realistinen ajatelma siitä, miten voitaisiin toteuttaa jokseenkin puolustuskykyinen armeija muuten, kuin asevelvollisuudella.

    Ongelmana näissä ammattiarmeijaratkaisuissa on se, että ne perustuvat ajatteluun että jos oikeasti paha tilanne syntyy, meidät joko ympäröivät ystävällismieliset maat tai olemme sotilasliitossa jolloin apua sotilaiden muodossa tulee paikanpäälle.

    Tosiasia on, että jos mitään oikean sodan kaltaista tapahtuu, ei 50 000 miehen ammattiarmeija pysty kuin lyhyeen viivytykseen. Sillä ei ole reservejä ottaa tappioita ja välittömästi kun yksiköt kuluvat taisteluissa, ne joudutaan yhdistelemään muihin yksiköihin eikä niitä voida vahvistaa omin voimin. 50 000 miehen ammattiarmeijan tarkoitus on lähinnä pitää yllä kriisitoimintaan perustuvaa rauhanturvausta tai hetkellisiä yhteenottoja osana jotain toisen organisaation isompaa taisteluryhmää.

    Kysymys on siitä, mitä me haluamme. Luotammeko siihen, että sota, joka lopettaa kaikki sodat on käyty eikä enää sotia skaalan isommalla päällä tapahdu?

    Suomen armeijan määrärahoja pidettiin kovalla kädellä kurissa 1920-luvun loppupuolella ja 30-luvun alkupuolella. Kun tilanne alkoi kiristyä, ei enää ollutkaan aikaa korjata omaa varustusta eikä ollut aikaa kouluttaa kunnolla joukkoja. Näistä virhearvioista maksettiin kova hinta, suomalaisten sotilaiden verellä.

    Itse näen armeijan vakuutuksenomaisena ratkaisuna. En itsekään oleta ajavani kolaria, mutta silti pidän autossani kaskoa. Samasta syystä haluan, että Suomella on armeija jolla on myös itsenäinen kyky puolustautua, sen sijaan että luotetaan muiden voimien tulevan Suomen tueksi jos tilanne kiristyy.

    Haluaisinkin nähdä enemmän malleja, joissa itsenäistä puolustusta ei romuteta täysin, vaan armeijan puolustuskyky säilyy hyvänä, joskin modernisoituu. Vihreiden malli on hyvä alku, mielestäni samantyyppisiä pohdintoja tarvittaisiin lisää ja sitten valitaan niistä paras. Tämän jälkeen asevelvollisuus nykymuodossaan poistuu luonnollisesti, koska voidaan siirtyä korvaavaan järjestelmään, joka säilyttää Suomen itsenäisen puolustuskyvyn.

  2. J. M. Korhonen (13.09.13, kello 12:48)

    "Riittämättömästi varustellut ja koulutetut reserviläismassat ovat tykinruokaa
    ammatillistuneen ja teknistyneen sodankäynnin maailmassa."

    Tätä väitettä kuulee usein, mutta harvemmin sitä perustellaan. Epäilen, että se ei ole aivan totta: tekniikan kehitys kulkee myös siten, että työkaluista tulee helppokäyttöisempiä ja vähemmän koulutusta vaativia.

    Tuskin kukaan ottaisi todesta, jos väittäisin iPhonen ja vastaavien 600+ euroa maksavien älypuhelimien yleistymisen johtavan puhelimessa puhumisen ammattimaistumiseen ja siihen, että puhelimen käyttöön tarvittaisiin insinööritutkinto; kuitenkin aivan analoginen väite tekniikan kehityksen ja varusteiden hinnan nousun sotilaiden koulutusvaatimuksia lisäävästä vaikutuksesta menee kritiikittä läpi.

    Pidempi perustelu täällä:

    yyyy.puheenvuoro.uusisuom...

  3. (13.09.13, kello 14:11)

    Just.

    Onko sota aikaisemminkaan tullut kello kaulassa?

  4. allekirjoittamaan (19.09.13, kello 11:49)

    Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa täällä: www.kansalaisaloite.fi/fi...

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto