Yliopistoilta leikataan 43 miljoonaa euroa

Tulevana vuonna yliopistojen määrärahoihin ei tehdä kustannustason nousun mukaista korotusta. Tämä tarkoittaa, että Suomen yliopistoilta jää saamatta yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Monia huolettaa, miten yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen laadusta voidaan huolehtia.

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat tällä hallituskaudella merkittäviä. Säästöjä joudutaan tekemään niillä sektoreilla, kuten koulutuksessa, joilla julkista rahaa paljon käytetään.

"Yliopistoihin ja muuhun koulutukseen kohdistuvat säästöt eivät ole tietenkään toivottuja, mutta ne ovat tässä tilanteessa valitettavan välttämättömiä", Gustafsson sanoo.

Ministerin mukaan yliopistojen resurssikehitys on ollut koulutuskentän parasta jo varsin pitkään.

"Tämän hallituksen koulutukseen kohdistuvat säästöt taas ovat suhteellisesti suurempia kaikilla muilla ammattiin johtavan koulutuksen sektoreilla."

Monet väittävät, että korkeakoulutus ei takaa enää hyvää työpaikkaa ja palkkaa kuten ennen. Gustafssonin mielestä korkeakoulutuksen tuottama palkka- ja työllisyyshyöty on säilynyt hyvänä.

"Vuosikymmeniä on keskusteltu koulutuksen tuoton heikkenemisestä, mutta Suomessa tai muissa kehittyneissä maissa tästä on vain vähän kokemusta", hän tyrmää.

Selvä muutos on sen sijaan Gustafssonin mukaan tapahtunut matalammin koulutettujen ryhmien työmarkkina-asemassa.

"Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on laskenut jo 40 prosentin paikkeille ja ammatillisen koulutuksen tuottama palkkahyöty on painunut hyvin alhaiseksi."

Taustalla on Gustafssonin mielestä kehitys, jossa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet vain koulutetuille, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneille.

Juho Mäkelä