Tämän takia Tshetsheniassa ei pidä sotia

Matthew Evangelista: Tshetshenian sodat - hajoaako Venäjä? Like 2004, 352 s., 23 e.

Liken ja Rauhanpuolustajien kiinnostavien Pystykorvakirjojen sarja jatkuu. Yhdysvaltalaisen valtiotieteilijän Matthew Evangelistan Tshetshenian sodat - hajoaako Venäjä? kertaa Kaukasuksen konfliktin, jonka sotkuisuudesta saatiin verinen muistutus reilu kuukausi sitten Pohjois-Ossetian Beslanissa.

Evangelista erittelee syitä, jotka johtivat Venäjän ja tshetsheeniseparatistien sotiin vuosina 1992-1994 ja 1999-2002. Kirjan päämäärä on kyseenalaistaa Venäjän motiivi. Maan johdon mukaan sodat on käytävä, jotta Venäjä ei hajoa edeltäjänsä Neuvostoliiton tapaan.

Evangelista perustelee loogisesti, miksi Venäjä ei itse asiassa ollut hajoamisen tiellä ja miksi sotaa ei olisi tarvittu. Kirja maalaa kyynisen kuvan kahdesta sodan syttymiseen vastuussa olevasta johtajasta: johdateltavissa olevasta juoposta Boris Jeltsinistä ja yhteistyökyvyttömästä tshetsheenijohtajasta Dzhohar Dudajevista.

Vaikka Venäjän on syyllistynyt jatkuvasti hirmutöihin, Evangelista ei sorru pitämään vastapuolta puhtaina pulmusina. Vakauden tuominen tasavaltaan on vaikeaa, koska sissijoukot eivät pysy yhden komentajan hallinnassa.

Venäjän tapa käydä sotaa ja tehdä politiikkaa on kuitenkin erityisen julma. Kirjoittaja toteaa, että todistusaineiston perusteella on hyviä syitä uskoa, että salainen poliisi FSB järjesti 1999 moskovalaisten kerrostalojen räjäytykset, jotka laitettiin tshetsheenien piikkiin ja jotka käänsivät yleisen mielipiteen toisen sodan kannalle.

Näkökulma sotaan on etäinen. Siinä missä esimerkiksi venäläistoimittaja Anna Politkovskaja on kuvannut sotaa piinaavan tarkasti, Evangelista sivuuttaa sotatoimet nopeasti. Kirjassa sota ei ole inhimillistä kärsimystä vaan politiikkaa, taloudellisten asemien varmistelua ja pikkumaisten miesten kinastelua.