Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Rahvaan oppilaskunta

80-vuotias Tamy on alkujaan taviksille tarkoitettu oppilaskunta. Tästä huolimatta sen historian ensimmäinen puolisko meni hillitysti ja frakeissa juhlien. Kansan syviin multiin istutetut juuret nousivat pintaan 1970-luvulla, kun ylioppilaskunnan elämä muuttui punaisen kiivaaksi. Viimeisten 25 vuoden aikana Tamyn taivalta on värittänyt vain muutama taloussotku.

Tamyläiset osoittivat 1970-luvulla vinhaan mieltä. Kuva vuosikymmenen puolivälistä Tampereen keskustorilta.
Tamyläiset osoittivat 1970-luvulla vinhaan mieltä. Kuva vuosikymmenen puolivälistä Tampereen keskustorilta.

Tamy juhlii nyt 80-vuotissankarina, vaikka nimestä Tampereen yliopiston ylioppilaskunta tuli totta vasta ajanjakson puolivälissä, vuonna 1966. Alkujaan paikkakuntana oli Helsinki, opinahjona yhden tieteenalan korkeakoulu ja opiskelijoina aivan muita kuin ylioppilaita.

"Voidaan siis ryhtyä suunnittelemaan valtio- ja yhteiskuntatieteiden opiskelua varten erikoista oppilaitosta, jonka oppilailta ei nimenomaan edellytettäisi oppikoulusivistystä", lausui Venäjän vallan aikaan 1917 yksi Kansalaiskorkeakoulun eli nykyisen Tampereen yliopiston perustajista, talous- ja tilastotieteilijä Leo Harmaja.

Yliopistomme on siis alun perin suunnattu tositaviksille. Käytännössä opinahjoon pääsy ei aluksi edellyttänyt edes alimman tason, kansakoulun, käyntiä. Sivistys haluttiin suunnata maaseudun "valistusta kaipaavalle väestölle".

Korkeakoulu aloitti toimintansa Helsingin ydinkeskustassa 1925. Jo saman vuoden marraskuun 22. päivänä perustettiin Tamyn edeltäjä, Kansalaiskorkeakoulun oppilaskunta. Siihen kuuluminen oli vapaaehtoista, ja jäsenmaksu oli kymmenen markkaa. Oppilaskunnan tekemisissä viimeisen sanan sanoi aina oppilaitoksen rehtori.

Oppilaskunnan tehtävänä oli sääntöjen mukaan yhteiskunta- ja valtiotieteellisen harrastuksen ylläpitäminen. Tärkeä tehtävä oli myös kurinpitotoimikunnalla, joka puuttui opiskelijoiden ryyppäämiseen. Koulun vahtimestarin mukaan opinahjon ravintolassa kiersi pirtukanisteri ja taskumatteja löytyi tämän tästä.

Oppilaskunta julkaisi Kansalainen-nimistä lehteä, koska oppilaskuntalaiset tituleerasivat toisiaan kansalaisiksi Ranskan suuren vallankumouksen aikojen tapaan.

Alman kuppilassa
tehtiin politiikkaa

Koulu muutti 1930 Kallioon ja muuttui Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi. Tuon ajan poliittinen jännite näkyi muun muassa siten, että Isänmaallisen kerhon kiivas jäsen heitti Sosialistikerhon juhliin hajupommin.

Silloinen Yo-talo ja Alakuppila oli YKK:n pohjakerroksessa sijainnut "Alman kuppila", josta Oppilaskunnan kronikoitsija kertoo: "ravintolan pöydät valloittivat useammin politiikan nikkarit ja yksityisajattelijat kuin nälkäiset ja janoiset."

Sodan jälkeen 1945 Oppilaskunnan kilpailijaksi perustettiin
YKK:n Ylioppilaskunta. Samana vuonna YKK:n kilpailijaksi perustettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Koska myös tilat kävivät Kalliossa pieniksi, alettiin etsiä uutta paikkaa Turusta tai Tampereelta. Jälkimmäinen voitti niukasti ankaran lobbauksen jälkeen.

YKK:ssa oli Helsingin-ajan loppuvaiheessa 600 opiskelijaa, mutta 1960 Tampereelle valmistunut päärakennus suunniteltiin optimistisesti tuhannelle opiskelijalle.

Ensimmäisissä Tampereella järjestetyissä ylioppilaskunnan vuosijuhlissa jäsenten osallistumisprosentti hipoi sataa. Miehet investoivat vähistäkin varoistaan frakkiin. Juhlissa tanssittiin poloneesia, masurkkaa ja wieninvalssia "eikä mitä hyvänsä rahvaan rynkytystä tai pahaisten tvistailua".

Ylioppilaskunnan toiminta alkoi karnevalisoitua vuosikymmenen kuluessa. Puhujapöntöt vaihtuivat keskustelupöydiksi, ja Yo-talolla järjestettiin jopa eroottisen taiteen näyttelyjä. Ylioppilaskunnan ensimmäisistä edustajistovaaleista 1962 kirjoittaa sittemmin sisäministeriksi ja Länsi-Suomen läänin maaherraksi edennyt Heikki Koski.

"Tuloksena oli elämäni ainoa vaalivoitto, sitä paitsi perheemme kaksoisvoitto: sain eniten ääniä, Pirkko sai toiseksi eniten", kirjoittaa Koski tuoreessa kirjassaan.

Korkeakoulu muuttui Tampereen yliopistoksi 1966, jolloin syntyi myös Tamy. Muutamassa vuodessa kaupungissa oli jo noin 7000 yliopisto-opiskelijaa. Miehet olivat jo tuolloin vähemmistössä, ja oppilaitosta kutsuttiin "naisten akatemiaksi".

"Ylioppilaskunnan toiminnassa naiset eivät olleet näkyvästi mukana. Yykoon ja Aviisin palstoilla naiset näkyivät ainoastaan mainoksissa", kuvaa epätasa-arvoa Tampereen yliopiston historian kirjoittanut Mervi Kaarninen.

Kaksi oppilaskuntaa yhdistyivät 1971, jolloin valtaosa opiskelijoista oli jo ylioppilaita. Samalla oli käynnissä ylioppilasliikkeen raju politisoituminen.

Punainen
ajanjakso

Opiskelijat jättivät syksyllä 1968 lukukausimaksunsa maksamatta protestiksi maksun korotukselle. Seuranneen kohun ansiosta yliopisto sai valtiolta 800000 markan avustuksen. Tämä oli ensimmäinen kerta koko maan yliopistolaitoksen historiassa, kun yliopisto joutui tunnustamaan ylioppilaskunnan opiskelijoiden legitiimiksi edustajaksi samaan tapaan kuin ay-liike edustaa työntekijöitä.

1969 Suomen luetuin ylioppilaslehti Aviisi joutui punaisuutensa takia ilmoitusboikottiin. Lehden tulot putosivat kolmannekseen. Rehtori Jaakko Uotila kuvasi Aviisin linjaa neuvostoliittolaiselle delegaatiolle: "hiukan Maon linjasta vasempaan."

Näkyvin osoitus tamyläisten radikalismista oli viikon kestänyt luentolakko helmikuussa 1970, jossa vaadittiin hallinnon demokratisoimista. Lakkoja järjestettiin myös marraskuussa -72 ja huhtikuussa -74 samaan aikaan, kun Tampereen yliopisto muuttui yksityisestä valtiolliseksi. Maaliskuussa 1977 parisataa opiskelijaa "valtasi yliopiston" yöpyen Alakuppilassa.

Porvarit olivat Tamyssä oppositiossa vuodesta 1969 vuoteen 1982. Tuohon aikaan edustajistovaalien äänestysprosentti keikkui lähes 70:ssä, kun se nykyään on alle 25.

Ylioppilaskunnan punaisin porukka oli Tymr eli Tampereen yliopiston marxilaiset ryhmät. Parhaimmillaan sillä oli 400 jäsentä ja useita julkaisuja.

"Jos kysytään, kuka pilasi opiskelijaliikkeen, puristi kaiken spontaaniuden, seikkailun ja vapaan vaeltelun loputtomien velvollisuuksien tympeään muottiin, niin oikea vastaus on Tampereella Tymr", lataa Tamyn historiasta kirjoittanut Heikki Mäki-Kulmala.

"Tamy hahmotti itsensä, tehtävänsä, asemansa, vastustajansa ja liittolaisensa täysin perinteisen kommunistisen liikkeen poliittisesta ajattelusta omaksutulla kielellä ja käsitteistöllä."

Etenkin tiedotusopin laitoksella myös henkilökunnan nähtiin ajavan sosialismin aatetta. Työpaikkailmoituksissa saattoi lukea: "Tampereen yliopistosta valmistuneet älkää vaivautuko". Yliopisto ja Tamy eivät vieläkään ole täysin päässeet punaista leimastaan eroon.

1990-luvulla
taloussotkuja

1980-luvulla poliittinen radikalismi hiipui Tamyssä. Äänestysprosentti laski nopeasti 30:een. Ylioppilaskunnan resursseja pienennettiin, ja henkilökunnasta moni sai etsiä uuden työpaikan. Aviisi ilmestyi usein vain 12-sivuisena.

1990-luvun alun laman aikaan Tamyn liiketoiminnat tuottivat ylioppilaskunnalle noin miljoonan euron tappiot, kunnes Ylioppilastalo yhtiöitettiin ja Radio 957:n omistusosuudesta luovuttiin.

Kun Heikki Koski vieraili Tampereen yliopiston kanslerina ensimmäistä kertaa Ylioppilastalolla 1997, hän palautti laatikossaan 35 vuotta lojuneen Tamyn puheenjohtajan nuijan. "Kenenkään mieleen ei silloin <1962> tullut, ettei ylioppilaskunnan omaisuutta niin vain saisi luovuttaa", Koski kirjoittaa.

2000-luvun alussa Tamy oli jo unohtanut kymmenen vuotta vanhat talousvirheensä ja lähti taas riskien tielle. Ylioppilaskunta osti it-huumassa osakkeita 400000 eurolla. Osakkeet myytiin kahden vuoden päästä, kun takkiin oli tullut 130000 euroa.

Nykyään Tamyllä menee taloudellisesti varsin hyvin. Ylioppilaskunnassa on yli 12 000 jäsentä. Yhteensä opiskelijoita Tampereen yliopistossa on 15 377.

Kirjalliset lähteet: Mäki-Kulmala Heikki: Kankeat karnevaalit (Tamy 1988); Kaarninen Mervi: Murros ja mielikuva (TaY ja Vastapaino 2000); Parjanen Matti: Ylioppilasradikalismi yhteiskunnallisena liikkeenä, sen synty ja kuolema (TaY 1983). Koski Heikki: Virkamieshallitus, viinit ja läänit (Like 2005); Aviisit vuosilta 1960-2000.

Tamy juhlii 80-vuotisuuttaan 25. marraskuuta. Juhlista lisää seuraavassa Aviisissa.

Juha Honkonen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto