Tamyn väki sai vakitöitä

Tamyn edustajisto päätti 4. joulukuuta tarjota toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita sektorisihteereille ja Aviisin toimittajille vuoden vaihteesta alkaen. Määräaikaiset työsuhteet ovat tällä hetkellä 2—3 vuoden pituisia. Työntekijät voivat jatkossakin jatkaa työskentelyään määräaikaisina niin halutessaan.

“Me toimimme lain mukaan", Tamyn pääsihteeri Kati Rajala perustelee vakinaistamispäätöstä.

Tamyssä alettiin miettiä määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamista alkuvuodesta, koska Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK hävisi työtuomioistuimessa kiistansa määräaikaisista työsuhteistaan. SAMOKin, kuten myös Tamyn, työntekijöiden määräaikaisuuden perusteena on ollut vuosikausia työn luonne. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että työntekijöiden on haluttu olevan uskottavia opiskelijoiden edunvalvojina eli opiskelijoita tai vastavalmistuneita.

Tamyn työsuhteiden vakinaistaminen on kestänyt useita kuukausia, koska ennen päätöstä on kysytty neuvoa asiantuntijoilta, muutettu sääntöjä ja muutettu organisaatiorakennetta. Säännöistä on poistettu viitteet määräaikaisuuksiin kaikissa muissa tapauksissa paitsi sijaisten ja projektityöntekijöiden kohdalta.

Vakinaistaminen on osaltaan vaikuttanut myös meneillään olevaan organisaatiomuutokseen. Tamyn hallitus ei ole halunnut vakinaistaa sellaista määrää työntekijöitä, joita ei ole varaa pitää myös vuosien päästä, joten yksi sihteeri on vähennetty. Päätöshallitus muutettiin työhallitukseksi, jotta työnantajuus vahvistuisi uudessa tilanteessa.

Vakinaistamisprosessin aikana pelättiin työntekijöiden pysyvän talossa organisaation kannalta liian pitkään eli eläkeikään asti. Tästä johtuen vakinaisissakaan työsuhteissa ei kannusteta kovin pitkään työsuhteeseen, sillä kokemuslisät loppuvat jatkossakin kahteen vuoteen. Rekrytointimuutoksilla on varauduttu myös siihen, että työntekijät saattavat viipyä Tamyssä aikaisempaa lyhyemmän aikaa.

“Tässä on kaksi tietä. Joko työntekijät vaihtuvat useammin tai sitten harvemmin. Jos työntekijät vaihtuvat useammin, perehdytyksissä katoaa asiantuntijuutta. Jos taas työntekijät viipyvät pidempään, siitä voi olla hyötyä edunvalvontaan. Heille voi muodostua paremmin kontakteja ja verkostoja", Rajala sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Seppo Honkanen, kuva