Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kaljaa ja kavalluksia

Ylioppilastalon tiloissa tehtiin Suomen historian suurin kavallus

Suomen Yhdyspankin, tuttavallisemmin Yo-talon, alkuperäiset piirustukset vuodelta 1901.
Suomen Yhdyspankin, tuttavallisemmin Yo-talon, alkuperäiset piirustukset vuodelta 1901.

Rakas Ylioppilastalomme kohosi Kauppakadulle jo vuonna 1901. Talon suunnitteli Suomen Yhdyspankkia varten arkkitehti Gustav Nyström, jota pidetään ennen kaikkea uusrenessanssin edustajana. Leimallisemmin Ylioppilastalo edustaa kuitenkin jugendia. Nyströmin suunnittelema tilaratkaisu on tuon ajan pankeille tyypillinen: pankkisali sijaitsi katutasossa, johtajien korskeat asunnot yläkerroksessa ja pankkiholvi kellarissa. Talonmies majaili piharakennuksessa.


Yhdyspankin Tampereen konttorin johtajana toimi Nils Idman, kuuluisan pappissuvun musta lammas. Hän operoi Pohjoismaiden suurimman kavalluksen vohkimalla pankkiholvista yli kymmenen miljoonaa markkaa. Summa vastaa yhdeksää prosenttia silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan budjetista ja nykyrahaksi muutettuna se tekee miltei kolmekymmentä miljoonaa euroa.

Kavallus paljastui vuonna 1912 ja pankinjohtaja tuomittiin teoistaan 15 vuodeksi vankeuteen. Setelit olivat kuitenkin kadonneet taivaan tuuliin. Idmanin on epäilty syytäneen kavaltamiaan rahoja keinottelun ja taidehankintojen lisäksi myös hyväntekeväisyyteen. Kirjailija Arvid Järnfeldt käytti Idmanin kavallusjuttua materiaalina näytelmässään Valtaset (1914).

Paha pankkiiri ei kantanut tekonsa seurauksia yksin, vaan veti samalla konkurssiin veljensä Fredrik Idmanin, joka oli taannut pankin lainoja. Fredrik omisti Hatanpään kartanon, jolla oli laajuutta peräti 1459 hehtaaria. Kartano jouduttiin myymään Tampereen kaupungille 2,5 miljoonan markan hintaan.


Kauppakadun rakennus pysyi pankkina vuoteen 1938 saakka. Kavalluksen jälkeen pankin turvamääräyksiä tiukennettiin, eikä johtaja päässyt enää yksin käsiksi holvin rahoihin. Kolmekymmentäluvulla rahalaitoksen toiminta laajeni ja toimitilat kävivät liian pieniksi. Tampereen kaupunki osti kiinteistön 2 400 000 markalla ja Yhdyspankki siirtyi avarampiin tiloihin Kauppakadun toiselle puolelle.

Kaupungin arkkitehtitoimisto piti lausunnossaan kiinteistöä hyvin rakennettuna, joskin vanhanaikaisena. Pienin korjauksin sen todettiin muuntuvan mainiosti virastokäyttöön. Pian taloon muuttivat taksoitusvirasto ja huoltotoimisto. Pankkiholvi kelpasi kaupungin varastoksi.

Kaupunki isännöi kiinteistöä kuusikymmentäluvulle saakka. Jo ostohetkellä kiinteistön tehokasta pinta-alaa pidettiin suhteellisen pienenä verrattuna tontin kokoon. Talon ei myöskään katsottu enää soveltuvan virastokäyttöön. Niinpä maaliskuussa 1966 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa kiinteistön ylioppilaskuntien käyttöön. Kaupunki piti ylioppilaskuntia mitä sopivimpana tahona hallinnoimaan arvokasta mutta epäkäytännöllistä kiinteistöä.


Ylioppilastalon virallisia avajaisia juhlittiin helmikuussa 1967. Tuolloin kiinteistössä toimivat Tamy, oppilaskunta ja Aviisi. Toimistokerroksessa sijaitsi opiskelijoille avoin lehtisali ja Tv-huone. Talossa toimi myös opiskelijapastori, jonka juttusille pääsi kahdesti viikossa.

Ylioppilastalon kellaritilat keksittiin pian mainioksi ravintolamiljööksi. Vuoden 1968 lopulla sisäänkäynti raivattiin suoraan holvin läpi ja lattiaa laskettiin nelisenkymmentä senttiä. Holveja ei haluttu purkaa, mutta kalkitut seinät puhdistettiin ja punaiset tiilet jätettiin näkyviin. Jo ennen avajaisia ravintola ristittiin Tiiliholviksi.


Opiskelijat eivät kokeneet Tiiliholvia omaksi ravintolakseen. Aviisissa kritisoitiin Tiiliholvin prameilevaa ruokalistaa ja kallista hintatasoa. Köyhä opiskelija ei uskaltanut poiketa arvokkaaseen ravintolaan oluelle, joten vuonna 1969 anniskeluoikeuksia laajennettiin koskemaan myös talon ensimmäistä kerrosta.

Ylioppilastalolla on voinut 60-luvulta lähtien nauttia tasokkaasta elävästä musiikista ja kirjavista klubitunnelmista. Monille opiskelijoille Ylioppilastalon tutuimmaksi osaksi onkin tullut nimenomaan ykköskerros.


Juho Hakkarainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto