Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kuin huopatossutehtaassa?

On juhlittu Vanhan valtauksen 40-vuotispäivää. Oi niitä suuria aikoja, kun helsinkiläisopiskelijat valtasivat OMAN ylioppilastalonsa! Samaan aikaan Pariisin kaduilla ylioppilasaktivistit mellastivat koko yhteiskunnan kattavan uudistuksen puolesta. Entä mitä suomalaiset opiskelijat tekevät tänään? Lähinnä kai ahkeroivat kiltisti opintopisteiden keräämiseksi. Samaan aikaan yliopistomaailma käy läpi rankkaa muutosprosessia, uusliberalismin hengessä markkinatalouden kanssa flirttaillen.

Henkilökunta jaksoi vielä taannoin kritisoida UPJ:tä, joka on entisestään lisännyt hierarkiaa ja führerismiä hallinnossa, mutta näyttää tyytyneen osaansa. Lisääntyvästi opettaja-tutkijat joutuvat kokoustamaan, suunnittelemaan, raportoimaan. Kilpailutus heikentää työilmapiiriä, ei auta vaikka kuinka järjestettäisiin "laitoskahveja".


Opetusministeriö on ottanut käyttöön orwellilaisen uudissanan tuottavuusohjelma, joka karusti tiivistäen tarkoittaa henkilökunnan karsimista. Yliopistoja naitetaan keskenään, laitoksia yhdistellään suuremmiksi. Milloin harrastetaan laadunvarmistusta, milloin pyritään profiloitumaan tai hakemaan vahvuusaloja. Tausta-ajatuksena on keskittämisen kautta säästää opetus- ja tutkimusmenoja. Tulilinjalla ovat erityisesti humanistit ja yhteiskuntatieteilijät.

Ennio Zuccaro vertailee (HS 3.12.2008) yliopistouudistusten läpi viemistä Suomessa ja Italiassa. Kun Suomen yliopistolaiset tyytyvät kohtaloonsa - tosin ärräpäitä jupisten -, Italiassa uusliberalistiset pyrkimykset ovat aiheuttaneet vastarintaa. On järjestetty satoja mielenosoituksia ja opiskelijat ovat vallanneet useita yliopistoja ja oppilaitoksia, näkyvin tuloksin: "Marraskuun alussa hallitus ilmoitti keskeyttävänsä uudistustyötään, ainakin yksityistämisen ja pahempien leikkausten osalta."

Tarttiskohan meilläkin tehdä jotakin, vaikka lumeton talvi suosii kaamosmasennusta. Tästäkin huolimatta, hyvää joulua itse kullekin säädylle, oikein joulua!


Yrjö Hosiaisluoma
Kirjoittaja on Suomen kirjallisuuden dosentti

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Majsteri Rantaluola (04.01.09, kello 23:00)

    Hyvä Yrjö, valitettavasti kehitykselle ei ole jarruja tulossa. Mainitsemasi nk. malli italia (ei malli Cajander) voisi toteutua universtaalla vain siinä tapauksessa, että opettajilla ja opiskelijoilla olisi jotain yhteistä, jokin uusi projekti, jonka kanssa he puuhailisivat yhdessä ja yhteen hiileen. Esim. kesken oleva gradu ei ole tällainen projekti, koska opiskelija useimmissa tapauksissa kokee sen ylähältä annetuksi pakkopullaksi, jolla on vähän tai ei yhtään tekemistä hänen henkisen kasvunsa kanssa. Tarkoitan Jatko-tutkimusta. Tarkoitan Journaaleihin kirjoittelua (Critical Inquiry, Tieteessä tapahtuu jne.). Tarkoitan Joidenkin kulttuurisäätiöiden rahoittamaa toimintaa. Tarkoitan yleisemmin sitä, että jos arvon dosentteja ja muita kuikuloita yhtään kiinnostaisi integroida opiskelijoita omiin tai heidän tai muiden projekteihin mukaan jotain yhteisen kiinnostuksen kohdetta puhtaaksi kirjoittamaan (tekemään siis pyyteetöntä tutkimusta - ylioppiluuden ydintä), opiskelijat varmasti reagoisivat valtiovallan yrityksiin enentää omien mentoriensa työtaakkaa tai yrityksiin pistää heitä pihalle. Muutenhan keskinäiset projektit kuivuisivat kasaan. Mutta - herätys herätys - noita yhteisyyksiä ei ole. Niin muodoin ei ole solidaarisuuttakaan. No solidarity. Yliopistot eivät ole järjestäytyneet ammattiliittojen tapaan, vaikka kuvittelisivatkin olevansa. :(




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto