Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Sivari saa sentään nukkua kotonaan


Olli Koikkalainen kirjoitti 31.tammikuuta Aviisin Lopullinen totuus-palstalla, tahallaan tai tahattomasti provosoiden,ajatuksiaan siviili- ja asepalveluksesta. Otsikon "Sivari on yhä b-luokankansalainen" väitteen lisäksi en muita kirjoituksessa esiteltyjä mielipiteitä voi allekirjoittaa. "Tappamisenopetuslaitos?"(niin kuin ihminen ei ilman koulutusta osaisi tappaa) saa kirjoittajalta kitkerää kritiikkiä. Itselleni pasifistina kirjoitus aiheutti jopa hieman mielipahaa.

Heti kärkeen Koikkalainen haukkuu maamme hallituksen, sillä se lyhensi siviilipalvelusaikaa "vain" kuukaudella.Kaikkitietävä vasemmisto toki ehdotti lyhempää palvelusaikaa.Valitettavasti moraalitonta ja tyhjänpäiväistä oppositiopolitiikkaa harrastaneet SDP ja vasemmistoliitto eivät ole, siitä huolimatta että ne ovat vuosina 1995-2007 olleet hallitusvastuussa joko yhdessä tai erikseen, saaneet lyhennystä aikaan.

Nyt kun siviilipalvelus on lyhentynyt vuorokausina (joka tässä on huono yksikkö, ottaen huomioon mm. kuinka monta tuntia varusmiehet ja -naiset viettävät "töissä" verrattuna sivareihin) samanmittaiseksi kuin yleisin asepalvelusaika, on sen rangaistusluonteisuus suhteessa asepalvelukseen hävinnyt.

Verratessaan Suomen, Ruotsin ja Saksan siviilipalvelusaikaa Koikkalainen unohtaa maiden välisen asevelvollisuusrakenteen täyden poikkeavuuden. Siinä missä Suomessa yhtenäinen ja laaja-alainen asevelvollisuus on yksi perusarvoista, on asevelvollisuus muissa maissa paljon valikoivampaa. Valitettavasti Suomessakin ollaan menossa resurssienpuutteen vuoksi tähän suuntaan. Hyvät puolensakin sillä tosin on, sillä valitettavan paljon Puolustusvoimissamme palvelee varusmiehiä vailla sodanajantehtävän vaatimaa koulutusta, useimmiten tahtomattaan. Mutta esimerkiksi B-kuntoisuusluokan siirto C-luokkaan olisi varmasti toimintaa tehostava tekijä.

Perinteinen "armeijassa ei tarvitse käyttää omia aivojaan" -väite on naurettava, ja kertoo Koikkalaisen avarakatseettomuudesta. Voin hyvin väittää, että asevelvollisuusarmeijassa, jossa sodanajan joukko koulutetaan yhtenäiseksi ja itsenäisesti toimivaksi reserviyksiköksi, joutuu ajattelemaan varmasti enemmän kuin vuoden visiitillä työelämässä. Aivot saa heittää narikkaan siinä mielessä, että ravitsemus järjestyy kävelemällä ruokalaan. Tosin leireillä tämäkään ei pidä paikkaansa.

Siviilipalveluksen henkinen ja fyysinen rasitus on mitätön verrattuna asepalvelukseen.Siinä missä siviilipalvelusmies nukkuu yönsä kotonaan, saa viettää kaiken vapaa-ajan haluamallaan tavalla ja saa lisäksi merkittävän edun ansioluetteloonsa, niin varusmies tai -nainen nukkuu yhdessä noin kymmenen hengen kanssa ja pääsee ilta- tai viikonloppuvapaille säännöttömästi.

Lisäksi moitteettomasti ja hyvin arvosanoin suoritetusta varusmiespalveluksesta ei valitettavasti ole juuri hyötyä siviilielämässä. Jotkut avarakatseiset työnantajat arvostavat armeijan käymistä, tosin valitettavasti useimmiten vain jos siihen on sisältynyt johtajakoulutusta. Leirit ovat asia erikseen, ja olisi hyvä, mikäli armeijassa pystyttäisiin myös asevelvollisille maksamaan erikoiskorvaus leireillä vietetyistä öistä; nykyäänhän ainoastaan kantahenkilökunnalla on tämä etu.

Se, että sivari mielletään B-luokan kansalaiseksi, johtuu lähinnä useimpien siviilipalvelusmiesten omasta asenteesta yhteiskuntaa vastaan, joka on muodostanut suomalaisille stereotypian sivarista.

Kirjoituksessaan Koikkalaisen pahimmaksi synniksi koituu kuitenkin asepalveluksen mustamaalaaminen, vieläpä tietämättä, mitä se todella on. Vaikka armeija onkin haastava ja säädelty ympäristö, muodostuu siitä kuitenkin jokaiselle niin paljon henkistä pääomaa, mitä taas ei voi rahassa mitata tai tilastoin laskea. Muistan itse vielä hyvin viimeisen päiväni armeijassa: oletin, että riemuitsisin, mutta sen sijaan oli lähellä, ettei kyynel tullut silmään.

Matias Hildén
Pirkanmaan keskustanuorten pj.
reservin vänrikki

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto