Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Nokka

Nokka tutkii opiskelijapolitiikan matosia.

Opiskelijoiden tulotaso paranee tänä vuonna, kun opintoraha ja vapaan tulon raja nousevat. Jihuu. Tämän jälkeen opiskelijoita ei varmasti kuulla ainakaan seuraaviin viiteentoista vuoteen.

Varsinkin koulutuspolitiikassa opiskelijaliike on pelkkä ajopuu, joka huutaa sitä kuuluisaa eitä kaikille uusille ideoille. Itse opiskelijaliike ei tuota yhtään uutta ideaa vaan polkee paikoillaan vettä. Miksi on näin?

Yksi. Ihmiset vaihtuvat liian tiheästi. Yksi-kaksi vuotta ei riitä siihen, että ihmiset pääsisivät sisälle systeemiin. Visiot vaativat aikaa ja hyvää perehtyneisyyttä.

Kaksi. Opiskelijaliike kloonaa itseään. Tamyssäkin uudet hallituslaiset koulutetaan tehtäviinsä toimialasihteerien toimesta, samoin edustajisto. Asiat ja mielipiteet pysyvät vuodesta toiseen samoina.

Kolme. Monet uudet edaattorit eivät tiedä aloittaessaan mitään opiskelijoiden asioiden hoitamisesta. Jotkut kyselevät vielä kolmen edarivuoden jälkeen, että mitäs se kv-sihteeri oikein tekee. "Jaa kopoasiat? En tajuu, ei kiinnosta!"

Neljä. Solidaarisuus ei ole muodissa. Miksi tehdä asioita muiden hyväksi, vieläpä ilmaiseksi?

Alli Nokka
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Simo A. (14.02.08, kello 15:00)

    Noh, ei nyt näinkään.

    Koulutuspolitiikassa opiskelijaliike, jos ilmaisulla viitataan SYL:oon ja ylioppilaskuntien enemmistöön, on ajanut uudistushenkiseen sävyyn esimerkiksi tilauskoulutusta (jälkikäteen ajatellen ehkä liiaksikin, mutta ilman opiskelijapanosta nykyinen hallitusohjelma olisi erilainen ja lukukausimaksupitoisempi). Samoin yliopistolain uudistuksen myötä tuleviin hallinnollisiin uudistuksiin on vaikutettu rakentavassa hengessä. Muista uudistuksista taannoiset mainiot ajatukset koulutusneuvostosta ja passiivirekisteristä eivät valitettavasti oikein ottaneet tuulta alleen. Jälkimmäiselle saattaa aika taas olla kypsä muutaman vuoden sisään, kun opintoaikojen rajauksen tuloksia päästään ihmettelemään muutenkin kuin stressinmittauskyselyissä.

    Paikallisista asioista Tamyn keihäänkärkenä ajama, valtakunnallisellekin agendalle noussut sähköinen tenttiminen saattaa pidemmällä aikavälillä mullistaa tenttikäytäntöjä melkoisesti.

    Mitä tulee kakkoskohtaan, niin Nokka taitaa jälleen muistella menneitä. Tamyssa vuoden 2008 hallituksen koulutuksissa uusilla hallituslaisilla itsellään oli keskeinen rooli sektoriensa esittelyssä hallituskollegoilleen (mikä kenties pakottaa aiempaa enemmän oman sektorin haltuunottoon jo varhain), ja hallituksen yleiskoulutuksissa vanhalla hallituksella oli suurempi rooli kuin ennen. Uudella hallituksella oli päävastuu myös edustajiston koulutuksessa. Toki myös sihteerien asiantuntemusta hyödynnettiin koulutusten valmistelussa runsaasti. "Kloonautumisen" ongelmia ei tällaisilla ratkaisuilla kokonaan poisteta eikä niitä pidä unohtaa, mutta eikö jokainen organisaatio ja koko yhteiskunta kärsi loppujen lopuksi samasta asiasta -- mikä olisi ratkaisu? Kulttuurivallankumous?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto