Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Iron Sky on näyttävä ja viihdyttävä, mutta...

Avaruusnatsiparodia koettaa kumartaa liian moneen suuntaan.

Tampereella omittaisiin mielellään Iron Sky, koska elokuvan tekijäkaksikko (Timo Vuorensola, Samuli Torssonen) on täältä kotoisin. Suomen kalleimmaksi nimetyn elokuvan ainutlaatuisuus kuitenkin pohjautuu juuri siihen, että se ei ole suomalainen elokuva. Suomalaisesta kaavasta poiketen tarinan keskiössä ei nähdä itsetuhoisuudella kuorrutettua alkoholisoitunutta perhehelvettiä, vaan kuun pimeällä puolella asuvat natsit.

Vuorensolan ohjaaman elokuvan alkuasetelma on rohkea. Valitettavasti rohkeus loppuu osittain siihen. Kokonaisuus jää irrallisten kohtausten sarjaksi, josta voisi päätellä, että Johanna Sinisalon alkuperäisestä käsikirjoituksesta ei ole paljoa jäljellä valkokankaalla. Elokuva koettaa kommentoida ihmisyyttä monesta näkökulmasta: perspektiiviä haetaan poliittis-historiallisen kulman lisäksi myös sukupuolesta ja muodista.

Ongelmana on, että Iron Sky yrittää miellyttää niin montaa tahoa, että lopputulos jää epätasaiseksi. Absurdimpi kerronta olisi luonut persoonallisemman vaikutelman.

Torssosen luomat erikoistehosteet ovat aidon näköisiä. On vaikea kuvitella, että kukaan muu suomalaisohjaaja kuin Vuorensola pystyisi toteuttamaa Jarmo Puskalan ideaa uskottavammin. Pelottaa edes ajatella, millaisen tulkinnan ideasta olisi synnyttänyt Timo Koivusalon tai Markus Selinin tuotanto.

Iron Skyssa häivähtää lupaus siitä, mihin kaikkeen tekijöiden tuotteliaisuus parhaimmillaan saattaa tulevaisuudessa johtaa.



Sanna-Kaisa Lähdeaho

***



Iron Sky, ohjaaja: Timo Vuorensola, Blindspot & Energia 2012

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (10)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Majsteri Rantaluola (11.04.12, kello 0:52)

    Höpsistä. Kriitikon viimeisessä kappaleessa on eniten kohtuutta, mutta sitä ennen haukutaan, ihan perusteetta, ja väärää puuta. Elokuvaa on ollut tekemässä juuri sopiva määrä kokkeja, mukaan on livennyt sopivasti streptokokkeja likaista kulttimaisuutta tuomaan, ja lopullinen soppa on 37 luxia valoisampi kuin vaikkapa tänä vuonna ensi-iltansa saanut Vuosaari by Aku Louhimies, joka kertoo juuri siitä, mitä kriitikkokin on oppinut karttamaan. Lähiö. Arki. Tuska. Viina. Hiki. Veri.

    Elokuva on hyvä. Se välttelee tietoisesti suomalaisen elokuvan kliseitä. Sen visuaalinen puoli on tinkimätön ja tiedostava. Se pitää vain katsoa maha täynnä, vähän kofeiinia suonissa ja tietoisena siitä, että samana iltana pääsee sänkyyn. Pistäkää nyt aseet maahan tai työntäkää ne omaan mahaan. "Iron Sky" on ehkä ainoa hetki tällä vuosikymmenellä, kun tamperelaiset saavat tuntea ylpeyttä itsestään, ja se hetki kannattaa käyttää hyväksi eikä aina vaan mussuttaa. Vai laitatteko mieluummin onnen kyyneleet varalle odottaen sitä ratapihan peittävää "Tampere Areenaa" tai uutta keskustan Starbuxia?

  2. Höpsistä, Majsteri! (11.04.12, kello 4:40)

    "Höpsistä. Kriitikon viimeisessä kappaleessa on eniten kohtuutta, mutta sitä ennen haukutaan, ihan perusteetta, ja väärää puuta."

    Jos kriitikko antaa elokuvalle kolme tähteä, ei sitä voi varsinaisesti haukkumiseksi sanoa.

    Totuushan on, että ilman komeaa visuaalista ilmettä ja efektejä Iron Sky on melko huono, irrallisten ja toisiinsa huonosti linkittyvien kohtauksien kimara. Ei edes kovin hauska. Avaruusnatseista olisi voinut saada vielä paljon enemmän irti.

    Iron Skyn suurin ansio on, että se on tehty ja markkinoitu fanboy-armadalle nerokkaasti! Kun tietää elokuvan taustan, tekijöitä kunnioittaa suuresti. Timo Vuorensola ohjasi ensimmäistä kertaa oikeita näyttelijitä jne... Mutta eihän se tee Iron Skysta erityisen hyvää elokuvaa.

  3. Keisarin Vaatteet (12.04.12, kello 11:56)

    Mielestäni Iron Sky oli hämmästyttävän... paska. Antaisin sille viisi tähteä yrityksestä, kolme tähteä visuaalisuudesta ja korkeintaan yhden tähden sisällöstä. Taitaa vaan olla, että Iron Sky on nyt Suomessa pyhä lehmä, josta ei saa sanoa pahaa sanaa.

  4. Dradin (13.04.12, kello 10:09)

    "Mielestäni Iron Sky oli hämmästyttävän... paska."

    Tämä kaipaisi tarkennusta. Millä mittarilla? Rahattoman kaveriporukan saunajutusta syntyneenä, pohjimmiltaan amatööriprojektina? Suomalaisena näytelmäelokuvana? Kansainvälisenä suurproduktiona?

    Yksi ongelma tässä määrittelyssä on se, että elokuva on kaikkia noita eikä täydellisesti niistä mikään. Koska kyse on kuitenkin lähtökohtaisesti ensimmäisen kategorian elokuvasta, helppo vastaus kritiikkiisi on sanoa että "tee itse parempi". Sinulla on lähes samat mahdollisuudet kuin Vuorensolalla ja Torssosella, rahallisesti ainakin jos ei taidon tai ahkeruuden suhteen.

    Toisaalta, ja tämä on tärkeä ymmärtää: "Iron Sky"-nimisessä projektissa on ollut ennen kaikkea kysymys uskosta. Uskosta siihen, että vaatimattomista lähtökohdista saadaan aikaan ihan oikea elokuva. Tähän ovat varsinaisten tekijöiden lisäksi uskoneet lukemattomat netin vapaaehtoiset ja projektiin sydänverellään mukaan lähteneet scifinörtit meillä ja muualla.

    Nyt kun mahdoton on tapahtunut, elokuva on valmis ja näyttää vieläpä ihan elokuvalta, projektin osanottajien ja tukijoiden on vaikea ymmärtää niitä jotka valittavat sen olevan "paska". Heille elokuvan julkaisu on parempi asia kuin monta joulua kerralla ja he haluavat jakaa tätä ilosanomaa muillekin.

    Monet projektin ulkopuolelta sitä katsovat ovat ymmärrettävästi ihmeissään Iron Sky:n valtavasta näkyvyydestä ja "hypestä" sen ympärillä. Juuri heille, ei "sisäpiiriläisille", odotusten ja todellisuuden ristiriita on suurin ja katkerin. Tässäkö tämä olikin, he pudistelevat päätään tullessaan ulos teatterista. Näkiessään mielestään keskinkertaisen, joillain mittareilla jopa kehnon elokuvan, ymmärtämättä mistä tässä kaikessa on kysymys.

    Tästä seuraa huono arvostelu nettiin. Sitä seuraa projektin osanottajan intohimoinen puolustuspuhe elokuvalle. Ja lopulta arvostelija tai joku muu projektin ulkopuolinen ihmettelee miten elokuvasta on tullut Suomessa "pyhä lehmä".

    Ei siitä ole mitään pyhää lehmää tullut. Eikä Suomessa ole enää pitkään aikaan ollut yhtä virallista totuutta. Mutta "sisäpiiriläisille" Iron Sky on uskonkappale. Se on lihaksi tullut lupaus kotimaisesta scifi-eepoksesta, jonka eteen on työskennelty ja johon on uskottu vuosikausia. Lienee turha toivoa että projektin tuhannet kannattajat hylkäisivät mielipiteensä siksi että asiaan vihkiytymättömien mielestä elokuvassa on puutteita tai että se on jopa "paska".

    Iron Sky:ta saa ja pitää kritisoida ja sen puutteista valittaa. Mutta on turha itkeä siitä että elokuvalla on liiankin kovasti näkyvyyttä tai että sitä puolustetaan intohimoisesti. Monelle se on uskon asia, ja sille emme voi mitään.

  5. Henri K. (17.04.12, kello 20:43)

    Itse en kuulu "wreckiläisiin" tai muuhun sisäporukkaan, kävin juuri äsken katsomassa leffan ihan leffana.

    Ainutlaatuinen kokemus. En ole koskaan ollut leffateatterissa tilanteessa, jossa ekan vartin jälkeen ryhdyn miettimään, kehtaako lähteä keskeltä riviä pois kävelemään. Siksi kehotankin katsomaan tämän elokuvan nimen omaan big screeniltä. Muokkaa kokemuksen todellakin uniikiksi.

  6. Majsteri Rantaluola (18.04.12, kello 3:49)

    Niin. Viehkeähkö seuralaiseni elokuvissa sanoi, jotta tämän olisi myöhemmin voinut katsoa b) videovuokramosta tai c) tietokoneen näytöltä rahan säästämiseksi. Jos sen erheen menee tekemään, on selvää, että elokuva tuntuu elokuvakoulun huonolta harjoitustyöltä.

    Pelkään tuon sukupolven puolesta, joka on oppinut halveksimaan elokuvaelämystä sen omimmassa ympäristössä (=millenniaalit). Olen itse käynyt vähän liikaakin elokuvissa ja sanoisin, että jos elokuvat ovat aidosti hyviä, kuten IS, niitä voi katsoa noin kuusi vuodessa, ja siitähän tulee noin 50 euron vuosikulut. Elokuvat eivät ruoki alitajuntaa, jos niitä katsoo jatkuvalla syötöllä.

  7. Majsteri Rantaluola (18.04.12, kello 18:48)

    Jos elokuvia katsoo jatkuvalla syötöllä, niistä TULEE [ali]tajunta.

  8. Makuasiatoki (05.08.12, kello 3:03)

    Katsoin ulkomaalaisen ystäväni kanssa ja tunsin myötähäpeää elokuvaa kohtaan. Oli todella ärsyttävää katsella elokuvassa esiintyneen blondin paasausta ja elokuvan "huumori" oli ala-arvoista. Suomeksi sanottuna ; ihan täyttä roskaa koko leffa. En halua enää ikinä nähdä sitä enkä suosittele kenellekään.

  9. Majsteri Rantaluola (09.08.12, kello 5:55)

    Kukin sesonki vaatii omanlaisensa elokuvat. Tähän sesonkiin sopii esimerkiksi Walter Sallesin "Matkalla - On the Road", jonka näkee Niagarassa Plevnaa kilpailukykyisempään hintaan. Siinä mennään peruskysymysten äärelle, ja nautin siitä vähintään yhtä paljon kuin Ironskystä, vaikkakin filosofis-historiallisemmalta pohjalta.

    Elokuviin mennään muuten naisten takia.

  10. JP (04.09.12, kello 12:44)

    Halusin tykätä kovasti, mutta skeidaahan se oli. Ei naurattanut kertaakaan.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto