Sivuaineilu vaikeutuu

Elokuussa voimaan astuva tutkintorakenneuudistus kaventaa sivuaineopiskelun mahdollisuuksia, vaikka vapaa sivuaineoikeus Tampereen yliopistossa säilyykin.

Osassa laitoksista sivuainejonot ovat kiristyneet jo tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajalla vuodesta 2005 alkaen.

Näkyvimmät muutokset sivuaineopiskelussa tapahtuvat yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, jossa uudenmuotoinen maisterin tutkinto koostuu kokonaan pääaineen syventävistä opinnoista.

"Sivuaineita voi toki opiskella myös maisteriopinnoissa. Kyse on siitä, että ei tarvitsisi", yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hallintoamanuenssi Leena Sulkanen sanoo.

Muissa tiedekunnissa sivuaineille on varattu paikkansa maisterin tutkinnosta. Maisterin tutkinnon 120 opintopisteestä tyypillisesti kolmasosa eli 40 opintopistettä on sivuaineopintoja.

"Esimerkiksi aineenopettajiksi aikovilla ne 40 opintopistettä menevät suoraan pedagogisiin opintoihin", humanistisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö Terttu Orpana sanoo.

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ammatillisiin koulutusohjelmiin pääsy on vaikeutunut vuodesta 2005 alkaen, jolloin uuden tutkintorakenteen siirtymäaika alkoi.

Psykologiassa ei voi enää saada ammattipätevyyttä sivuaineilijana. Vastaava muutos astuu voimaan syksyllä sosiaalityössä, jolloin myös yhdistelmägradun suoritusmahdollisuus poistuu.

Tiedotusopin journalistisen työn opintoihin on päässyt ennen jonolain perusteella, mutta ensi keväästä alkaen yliopiston sisäisellä sivuainesoveltavuuskokeella. Sisään pääsee 15 opiskelijaa.

"Jonolain mukaan siihen hyvin pieneen valittujen määrään päästäkseen opiskelijalla pitää olla oman pääaineen opintopisteitä niin paljon, että on lähellä valmistumista. Se on ihan absurdia, koska sivuainekokonaisuuden suorittaminen kestää vähintään puolitoista vuotta. Ei ole mielekästä ajatella, että kaikkein sitkeimmät pääsevät", toimittajakoulutuksen johtaja Risto Kunelius sanoo.

Sivuaineilun vaikeutuminen on huomattu erittäin konkreettisesti elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksessa, jossa vaaditaan 60 opintopisteen laajuinen sivuaine. Laaja sivuaine on entistä vaikeampi ja hitaampi suorittaa, koska yhä useampi laitos soveltaa sivuaineilijoihinsa jonolakia. Erityisesti tutkielma- ja menetelmäkursseille on melko mahdotonta päästä sivuaineopiskelijana.

"Ei laajaa sivuainetta voi suorittaa enää kaikissa oppiaineissa, joten olemme lieventämässä vaatimuksia 50-60 opintopisteeseen. Olemme tehneet joidenkin opiskelijoiden kohdalla poikkeuksia siten, että tilalle on voinut suorittaa yksittäisiä aineita", kasvatustieteellisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö Arja Tahvola sanoo.

"Kaikki opiskelijat eivät ole välttämättä tienneet mahdollisuudesta. Nyt jää seurattavaksi, pitkittyvätkö suositellut opintoajat tämän takia", Tahvola jatkaa.

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ongelmia on aiheuttanut myös luokanopettajaopiskelijoiden suomen kielen sivuaineilun vaikeutuminen.

Vanhan tutkintojärjestelmän aikana suomen kieltä ja kirjallisuutta Hämeenlinnassa sivuaineenaan lukeneet luokanopettajaopiskelijat saivat jatkaa suoraan opintojaan aineenopettajan pätevyyteen asti, mutta nykyisin he joutuvat Tampereella muiden suomen sivuaineopiskelijoiksi haluavien tavoin lähtötasokokeeseen.

Myös kasvatustieteelliseen tiedekuntaan sivuaineilijoiksi haluavat joutuvat kohtaamaan kiristyviä rajoituksia.

"Sivulaudatur ollaan poistamassa, koska sillä ei ole enää kaksiportaisissa tutkinnoissa merkitystä. Elinikäisessä oppimisessa ja kasvatuksessa harkitaan sivuaineilijoiden kursseillepääsyvaatimusten kiristämistä, koska siellä on paljon valinnaisia kursseja. Niihin tarjotaan kyllä poikkeavia suoritustapoja sivuainelijoille", Tahvola sanoo.

Kaksiportainen tutkintorakenne vaikuttaa kaikkien opiskelijoiden sivuaineiden suunnitteluun. Vanhassa tutkintorakenteessa opinnot pystyi suorittamaan vapaammin haluamassaan järjestyksessä.

Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä kandidaatin tutkinnossa ei voi yhtä vapaasti kuin ennen edetä syventäviin sivuaineopintoihin eli maisteritasoisiin opintoihin, ennen kuin pääaineessaankin on edennyt maisteritasolle.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto pysyy ainoana ylempänä korkeakoulututkintona edelleen yksiportaisena. Yhä löytyy ainakin yksi oppiaine, jossa sivuainekarsintaa ei ole toistaiseksi tarvinnut toteuttaa.

"Jotta voi lukea useimpia biokemian kursseja, pitää osata hyvin kemiaa. Kaikki kursseille halukkaat on aina jollain konsteilla saatu mahtumaan", koulutussuunnittelija Marjatta Viilo sanoo.

Kaksi sosiaalialan laitosta perusteilla

Sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikka, naistutkimus ja sosiaaliantropologia ovat yhdistymässä sosiaalitutkimuksen laitokseksi. Sosiaalitieteisiin kuuluva sosiaalityö on jätetty pois yhdistyvästä laitoksesta, koska sosiaalityö on ammatillisesti suuntautunutta.

"Sosiaalityölle on koko ajan tarjottu tässä laitosrakenneuudistuksessa ainoastaan oman laitoksen, eli sosiaalityön tutkimuksen laitoksen, perustamisen vaihtoehtoa", sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen varajohtaja Kirsi Juhila sanoo.

Uudistuksesta on tulossa virallinen päätös lähiaikoina, mutta sosiaalitutkimuksen opetussuunnitelmat on jo päätetty. Kunkin opiskelijan pitää suorittaa valintansa mukaan kolmesta laitoksen oppiaineesta peruskurssi. Lisäksi tulee yhteisiä menetelmäopintoja.

Opiskelijat pääsivät seuraamaan asiaa suunnittelevan työryhmän kokousta ensimmäisen kerran kolme viikkoa sitten. Työryhmän opiskelijapaikat kiertävät oppiaineittain.

"Muutos on selvästi opiskelijoilta salassa valmisteltu ja se huonontaa opiskelijan asemaa. Yhdistyvällä laitoksella kaikki vanhat laitokset eivät saa edustajaa laitos- tai tiedekuntaneuvostoon", työryhmässä vieraillut opiskelija Kaisa Myllylä sanoo.

Yhdistyvälle laitokselle on alustavasti suunniteltu melko yhtenäisiä kandivaiheen opintoja ja yhteisiä pääsykokeita. Pääaineiden opinnot eroaisivat toisistaan varsinaisesti vasta maisteriopinnoissa.

"Opiskelijat ovat integroitua kandia vastaan", toinen työryhmässä vieraillut opiskelija Veera Kaleva sanoo.

Yhtenäinen kandidaatin tutkinto vaikeuttaisi myös yhdistyvien aineiden opiskelua sivuaineena, koska yksittäisen oppiaineen kursseja ei olisi enää välttämättä tarjolla.

"Opiskelijat toivoisivat, että prosessia hidastettaisiin niin, että muutoksen käytännön toteutuksesta olisi selvyys ennen päätöksentekoa. Nythän esitys ei sisällä mitään käytännön asioita kuten laitospaikkajakoa tai integroidun kandin sisältöä", Kaleva sanoo.

Uudet laitokset aloittavat toimintansa näillä näkymin vuonna 2009.

"Ihmettelisin, jos laitosuudistus ei menisi läpi, koska tällaista rakenteellista kehittämistä opetusministeriö yliopistoilta haluaa. Olemme tiedottaneet opiskelijoita muutoksesta niin paljon kuin olemme pystyneet", sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen johtaja Matti Alestalo sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Hannele Alanko, kuvitus

11.4. seminaari uudistuksesta tulevan sosiaalitutkimuksen laitokselle Linnan luentosalissa 4013 klo 10.
14.4. infotilaisuus koko tiedekunnalle Paavo Koli -salissa klo 12.