Tutkittu juttu

Apinat käyttävät ihmishiuksia hammaslankana!

Lopburin temppelialueella elävät makaki-apinat ovat keksineet, että karvoja voi käyttää ruuantähteiden puhdistamiseen hampaista. Erityisesti ihmishiukset sopivat mainiosti hammaslangan korvikkeeksi. Tapa on levinnyt jo sadalle temppelialueella elävälle apinalle.

Japanilaisen Kioton yliopiston tutkijat toteavat, että käyttäytyminen todistaa apinoiden voivan opettaa jälkeläisilleen, miten käyttää apunaan työvälineitä. Naaraat näyttävät poikasilleen mallia, kuinka hampaat puhdistetaan.

Aiheesta kertoi Yle.fi.

Simpanssi näyttää ihmisille kaapin paikan

Ruotsalaisessa Furuvikin eläintarhassa asuva Santino-niminen urossimpanssi keräilee suunnitelmallisesti kiviä varastokasoihin heitelläkseen niitä kohti ärsyttäviä katsojia, raportoidaan Current Biology-lehdessä julkaistussa artikkelissa. Se on keksinyt myös, miten murenevista betonirakenteista saa irrotettua heittämiseen kelpaavia kappaleita, ja on työstänyt niitä varastoihinsa. Vastaavaa laskelmoivaa käyttäytymistä ei ole aiemmin havaittu millään eläimellä. Havainto osoittaa, että ihminen ei ole ainoa laji, joka pystyy näin suunnitelmalliseen toimintaan.

Aiheesta kertoi Yle.fi.

Piirustelu auttaa keskittymään tylsällä luennolla

Luentolehtiönsä täyteen piirusteleva vierustoveri voi vaikuttaa välinpitämättömältä, mutta hän saattaa itse asiassa painaa kuulemansa paremmin mieleensä kuin aktiivisemmin kuuntelevat.

Cambridgen yliopiston tutkimuksessa koehenkilöt kuuntelivat tylsää puhelinkeskustelua, josta heidän piti poimia tietyt henkilöiden nimet. Puolta koehenkilöistä kehotettiin samalla värittämään paperille piirrettyjä kuvioita.

Keskustelunauhan loputtua osallistujia pyydettiin mainitsemaan kuulemansa nimet. Piirustelijat muistivat keskimäärin 7,5 nimeä ja verrokit vain 5,8.

Luultavasti piirustelu estää mielen harhailun, ja siksi pitää ajatukset paremmin sen hetkisessä tehtävässä, tutkijat arvelevat.

Tulokset julkaistiin Applied Cognitive Psychology -lehdessä. Siitä kertoi Tiede.fi.

Huulissa riittää lukemista

Pelkät korvat eivät riitä, kun tulkitsemme kumppanin puhetta. Tämä paljastui Wei Ji Man johtamassa yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa koehenkilöille esitettiin videoita puhuvista ihmisistä.

Huulilta lukemisen merkitystä ei usein tiedosteta, mutta se jopa kuusinkertaisti oikeiden tulkintojen määrän. Huulilta lukeminen auttoi sitä enemmän, mitä huonommaksi äänen taso säädettiin. Apua oli jopa sarjakuvahahmon suunliikkeistä, vaikkei toki yhtä paljon kuin oikeasta ilmehdinnästä.

Aiheesta kertoi Tiede.fi.