Tampereen yliopistojen fuusio tyrmätty jo moneen kertaan

Opetus- ja valtiovarainministeriön halua yhdistää yliopistoja ihmetellään Tampereella. Kaupungin kummankin yliopiston rehtorit sanovat fuusiosta koituvan enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä on todettu myös opetusministeriön aiemmissa selvityksissä.

Jos Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto yhdistettäisiin, uuden opinahjon profiili pitäisi rakentaa paljolti uudestaan.

"Suurin haitta olisi se, että kummankin yliopiston identiteetit kärsisivät. Yliopistoja on kuitenkin kovasti kehotettu profiloitumaan ja määrittelemään vahvuusalueensa. Tampereen yliopiston yhteiskunnallis-terveystieteellinen profiili muuttuisi, kun tänne tulisi valtava teknillinen tiedekunta tai osasto", sanoo Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola.

Imagomuutos todetaan myös opetusministeriön 1993 tekemässä selvityksessä. Sen tekijä Yrjö Pessi kirjoittaa, että yhdistäminen merkitsisi Tampereen yliopistolle nykyistä matalampaa profiilia ja kansainvälisten huippuyksiköitten puuttumista.

Yhteistyötä lisätty
viime aikoina

Tampereen teknillisen yliopiston rehtorin Jarl-Thure Erikssonin mukaan imagomuutos heikentäisi kaupungin houkuttelevuutta opiskelupaikkakuntana.

"Monialayliopistojen lisäksi on hyvä olla tiettyyn alaan erikoistuneita yliopistoja. Ne ovat monelle ulkomaalaisille houkuttelevampia jo nimensäkin perusteella", kertoo Eriksson.

Varantolan mukaan imagon muuttumisesta aiheutuisivat myös suuret sisäiset reviiritaistelut.

"Kun yhdistyminen oli viimeksi tapetilla noin kymmenen vuotta sitten, kaikki järkevä yhteistyö loppui kuin seinään."

Ministeriöissä ajatellaan nykyään, että yliopistoja yhdistämällä voidaan lakkauttaa joitakin hallinnon virkoja. Rehtorien mielestä säästöä on liioiteltu.

"Yhdistäminen on joidenkin opetusministeriön virkamiesten pakkomielle. Koska Tampereen yliopistojen profiilit ovat erilaiset, päällekkäisyyttä ei ole. Sähköisen asioinnin yleistyminen pienentää joka tapauksessa joidenkin hallintovirkojen tarvetta. Myös alueellisten palvelukeskusten perustamisesta on keskusteltu. Esimerkiksi palkanlaskenta voisi tapahtua niissä", sanoo Varantola.

Hän muistuttaa, että Tampereen yliopistot ovat jo omatoimisesti lisänneet yhteistyötään.

"Meillä on yhteisiä laitoksia, muun muassa Regea . Olemme tehneet ne ilman kehotusta. JOO-sopimuskin tuli ensin voimaan Tampereen yliopistojen välillä. Ei yhteistyön tarvitse olla vain yhdistämistä."

Erikssonin mukaan kustannussäästöjä pitää hakea selkeyttämällä työnjakoa ammattikorkeakoulujen kanssa. Joillakin aloilla yliopistot voisivat keskittyä kokonaan maisterikoulutukseen.

Lisäksi hänen mielestään valtiolla pitäisi olla muitakin mittareita rahan jakamiseen kuin tutkinnot. Yksi kriteeri voisi olla julkaisujen määrä.

Suuri ei aina
ole kaunista

Myös Varantola on sitä mieltä, että maistereiden ja tohtorien määrää arvostetaan liikaa.

"Valtiovarainministeriössä ajatellaan, että suuri on kaunista ja viitataan maailman kuuluisimpiin yliopistoihin. Esimerkiksi MIT:ssä on kuitenkin vain 10000 opiskelijaa. Helsingin yliopistonkin koko on havaittu jo liian isoksi. Siellä on monta kampusta, joten yhtenäisyyttä on vaikea saada aikaan ", Varantola sanoo.

Opetusministeriöstä vuoti helmikuun puolivälissä Helsingin Sanomiin valmistelupaperi, jossa yhdistämistä kannatetaan. Virallisesti asia nousee agendalle huhtikuun alussa, kun yliopistojen ja opetusministeriön välillä aloitetaan tulosneuvottelut.

Niissä Eriksson haluaa nostaa esiin opiskelupaikkojen vähentämisen niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin.

Varantolan mukaan mahdollinen yhdistyminen etenee tekemällä lisää selvityksiä. Tampereen osalta tehtäneen taas oma sellainen.