![]() |
|
Vuonna 1954 ylioppilaskunta sai 100 000 markan lahjoituksen. Lahjoitusta käytetään kirjoituskilpailujen järjestämiseen.
Tämän vuoden kilpailun Sata sanaa tekstilajina oli nimensä mukaisesti raapale eli novelli, jossa on tasan sata sanaa. Teemana oli "Kappale yliopiston rehtorin päiväkirjasta". Palkintona oli 200 euron stipendi.
A. E. Jänneksen kirjoituskilpailun voittaja Thua Aalto, miltäs nyt tuntuu?
"No tietysti tosi hienolta", Aalto sanoo. "Tällainen on aina iloinen yllätys."
Turun yliopistosta valmistunut Aalto kirjoitti voittajatekstin kesällä.
"Yleensä kirjoitan alitajunnasta, annan tekstin vain tulla", hän sanoo.
Aalto on harrastanut kirjoittamista aktiivisemmin viisi vuotta ja opiskellut kirjoittamista Turun avoimessa yliopistossa. Tamyn kirjoituskilpailun asettama sadan sanan pituusrajoitus ja teema olivat Aallon mielestä hankalia.
"Aluksi mietin, että osallistunko, mutta loppujen lopuksi olen huomannut, että mistä vain pystyy kirjoittamaan", Aalto toteaa.
Samuli Huttunen, teksti ja kuva
Västäräkki keinahtelee ikkunalaudalla. Selvitys, lausunto ja viimeinen vapautus.
Anni soitti ajaneensa auton romuksi. Käskin ehjän tytön soittaa kiireettömälle isälleen. Päätösnumero kolmesataaviisikymmentäkaksi.
Esittelijän pää keinuu aina edestakaisin strategisen jäykästi. Koti, helmet, johtosääntö-muutos ja kirjanpitäjän tehokkaampi tapaaminen. Väliaikainen eettisyys riittää ja tulospalkkio kuuluu kaikille: tarjosin rommirusinajäätelön kanslistille. Perustetaan lapsille rahasto. Rehtorilla on oikeus läsnäoloon kaikissa kokouksissa, paitsi lapsiensa elämässä. Oikeus edustaa, myös huutaa, jos tuntuu ei-miltään. Käyttääkö yliopisto sosiaalista mediaa turvallisesti? Anni laittoi Facebookiin Saimaalta kuvia, pitkien varjojen tyyneyttä. Varainhoito kusee täällä, mies kotona. Vien illalla helmet Annille - syntymäpäivälahjan määräaika umpeutui kuukausi sitten.
Paistaa se aurinko eläkeläisellekin. Ja tanssii lintunen. Ainoa tytär.
Thua Aalto
Nimeni vinkui opportunistisen maalaisrehtorin ahtaassa nenäontelossa. Matkasin puhujanpöntölle painottomasti, lippu liehui kuin Armstrongilla kuussa. Finninaamat huusivat, korvani tukkeutuivat, valot löivät silmille, sitten pimeni.
Kylmä pala kiinnitettiin käteeni. Lintukaan ei rengastettaessa räpiköi tai huuda. Vaikka 14-vuotias poikanen ottaa mieluummin turpaansa kuin tulee julistetuksi hyväksi, rehdiksi toveriksi, terveitä elämäntapoja edistäväksi nuoreksi.
Vapaa-ajalla minä, työväenluokan lapsi, jaoin lehtiä. Neljä euroa tunti: terve elämäntapa. Pääsy yliopistoon tuli perheelle uutisena.
Rietastelin yksin enon mökillä, neitsytolut mahassa. Pönttö pauhasi yhä: Neuvostoliiton johtaja asetti hymypoikapatsaan Stalinin ja Leninin päiden viereen. Kalkkismaili sai ilmakivääristä.
Tänään kiipesin kauppakorkeakoulun luentokorokkeelle opiskelijapoikien hörähdellessä Che-paitaani. Minusta oli tullut rahakas hymypoika. Hhh...hauleja päällä.
Lea Kalenius
Sanelu. Kurjenmäen äitiysneuvola. Kuudestoista elokuuta. Vastaanottoaika minuutin kuluttua. Ei välitöntä tarvetta käsidesille. Edellisellä sormus nimettömässä, lapset nenistä päätellen samasta isästä. Tiistaina ulostulosneuvottelu opintoajan rajauksesta. Raskauksesta. Kummasta? Ennen kuin unohtuu, Raisa. Voitko speksata tämän?
Millä aikataululla masentuneista kolmekymppisistä opiskelijoista pääsisi eroon? Hieno homma, sovitaan näin. Aivan. Ei edistä kansantaloutta. Hyvä. Hei. Juu hei. Palataan.
Avainsanat: keskusteleva laadunkehittäminen. Laatu kuuntelee laatua. Puhuu laadulle. Dialogia. Enemmän erikoistutkijoita - pois tavalliset harmaahiiret. Tilalle gerbiilit. Lisää kansainvälisyyttä. Ulkomaalaisille lukukausimaksu.
Lapsivesitutkimuksen tulokset kirjekuoressa, vältetty priorisaatiokeskustelu sikiön tulevaisuudesta. Takaisin muutostiimin kehityssuunnitelman aikatauluun.
Selvitä kuka sai synnytyssairaalasta mukaan vastasyntyneen jalanjäljen kehyksissä. Sellainen itselle. Dynaaminen ja ennakkoluuloton yhteistyökumppani. Pistätkö muistiona?
Noora Lehtonen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Missä on Yliopiston rehtorin päiväkirja näissä kolmessa palkitussa tekstissä?
Kommentti voittaneesta tekstistä. Teksti ei voi olla päiväkirjamerkintä, koska ne ovat tavallisesti imperfektissä. Tässä esim. viimeisen virkkeen ensimmäinen lause on "Illalla vien helmet Annille".
Teksti alkaa "Västäräkki keinahteli ikkunalaudalla". Tuntuu epäuskottavalta, koska västäräkki aloittaa reviiritaistelun kuvajaistaan vastaan tullessaan ikkunan läheisyyteen.
Muutenkin teksti sisältää lauseita, jotka eivät istu Yliopiston rehtorille.
Mielestäni teksti olisi pitänyt hylätä, sillä sen hyväksyminen oli väärin niitä osallistujia kohtaan, jotka ratkaisivat ongelman, miten päiväkirja saadaan sujuvasti sijoitettua tekstiin.
Korjaus edelliseen. Teksti alkaa "Västäräkki keinahtelee"
Hienoja tekstejä, mutta ei mitään tekemistä Yliopiston rehtorin päiväkirjan kanssa.
västäräkki (19.11.11, kello 15:41)
Yliopiston rehtoreita on monenlaisia. Eikä ole olemassa mitään vaatimusta, että päiväkirja automaattisesti olisi aina imperfektissä. Jos ihminen katselee ulos ikkunasta juuri nyt, hän voi kirjoittaa näkemästään preesensissä.
RIP voi toki julkaista paremman tekstinsä täällä kommenteissa.
Västäräkki Hyvä! Minä toimin seuraavasti:
Kirjoitin novellin ilman päiväkirjaa. Sitten selvitin Wikipediasta mikä on päiväkirja.
Tärkein pointi siinä on, että se kertoo omassa elämässä tapahtuneesta ja on siten minä muotoista. tämän jälkeen siirsin oman novellini päiväkirjamuotoon, jolloin jouduin karsimaan puolet juonesta. Ymmärrät kai, miksi minua jurppii, kun näen toisten oikaisevan ilman päiväkirjaa. En nyt jaksa kirjoittaa tekstiäni yhden lukijan takia kommentiksi,mutta jos kymmenen lupaisi lukea, niin kyllä voisin sen tehdäkin. Tuntuu, että olet tulehtunut mielipiteestäni, johon minullakin on oikeus, vai onko? En ole väittänyt tekstiäni paremmaksi, mutta kilpailukutsua se noudattaa. T. RIP
Järjestösihteeri (Tamy) (22.11.11, kello 10:33)
Hyvät keskustelijat,
puhuttaessa kirjallisuudesta on erotettava toisistaan teema ja aihe. Teemalla tämän kirjoituskilpailunkin yhteydessä tarkoitetaan tekstin kokonaisuutta eheyttävää selitystä, joka antaa lukijalle tekstin (mahdollisesta vaikeaselkoisuudesta huolimatta) tulkinnan avaimet. Sillä ei siis tarkoita tekstin muodossa (esimerkiksi sana- tai aikamuodoissa) näkyviä rakenteita.
Nähdäkseni kaikissa voittajateksteissä on ehdottomasti kilpailun teemaa noudatettu.
- Hanna-Riikka Roine, FM (yleinen kirjallisuustiede) -
Wikipedia väittää päinvastaista. Yhtä aihetta kohti on monta teemaa. Koska tässä kilpailussa oli annettu teema "Rehtorin päiväkirja", sen olisi oltava kaikkien hyväksyttävien tekstien teemana.
Kysymys: Mitkä ovat yleisen kirjallisuustieteen mukaiset aihe ja teema voittaneessa tekstissä?
Seppo Honkanen / Aviisi (23.11.11, kello 15:29)
Aviisi kiittää kommenteista. Keskustelu "Kirjoituskilpailun voitto meni Turkuun" -ketjussa suljetaan pian.
anna palaa. Kommentoi niin, että puntit tutisee. Kuka kirjoittikaan näin?
Ovela tapa lopettaa keskustelu.Kukapa nyt
viitsii kirjoitella pian suljettavalla areenalla.
Osuuko kommentit jotenkin arkaan paikkaan vai täytyisikö kommentin olla vain myötäkarvaan? Jos ette kehtaa tällä palstalla vastata, niin onhan teillä minun säähköposti- osoitteeni.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen