Keskusta, demarit ja RKP pääsivät sopuun valtion ensi vuoden talousarviosta ennalta sovitun käsikirjoituksen mukaisesti - vain yksi soraääni kuultiin. Kulttuuriministeri Saarelan esitys opiskelijoiden vapaan tulon rajojen nostamisesta ei saanut edes oman puolueen puheenjohtajan kannatusta. Tämä kertoo siitä valitettavan alhaisesta arvostuksesta, jota opiskelijat maamme hallituksessa nauttivat.
Opiskelijoiden opintoraha on 259 euroa kuukaudessa. Tästä peritään 10 prosentin verot. Käteen opiskelijalle jää siis reilusti vähemmän kuin esimerkiksi työttömälle peruspäivärahasta. Opintorahaa on korotettu viimeksi yli 14 vuotta sitten - vuonna 1992. Sitä ei ole sidottu indeksiin, joten ostovoima on laskenut vuodesta toiseen. Opiskelijajärjestöjen maltillista 15 prosentin korotusvaatimusta ei ole otettu millään tavoin huomioon, vaikka hallitusohjelmassa luvattiinkin parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Tätä lupausta ei ole toteutettu: kaikki näennäisetkin uudistukset, joita tällä hallituskaudella on tehty, ovat hyödyntäneet kaikkia muita, paitsi opiskelijoita opiskeluaikanaan.
Merkittävää on se, että hallitus otti ensi vuoden talousarvioesityksessään pari piirua opiskelijasta poispäin leikatessaan opintotukimäärärahoja vajaalla 10 miljoonalla eurolla. Tosin nyt tilannetta on jo luvattu Â’korjataÂ’ nostamalla ateriatukea, mutta yksittäisen opiskelijan kohdalla tämä ei näy mitenkään, sillä opiskelijoiden ruoasta maksama hinta pysyy samana kuin tähänkin asti.
Tämän päivän opiskelijoita syytetään työnteosta lukukausien aikana. Samaan aikaan ihmetellään, miksi opiskelijat eivät nosta opintolainaa. Minä en tilannetta ihmettele: korkeakoulututkinto ei ole enää läheskään samanlainen työllistymisen tae kuin aikaisemmin ja opintolainojen korko on korkea valtion takauksesta huolimatta. Kukapa aloitteleva opiskelija nostaisi lainaa, kun oman alan etsiminen on vielä vaiheessa eikä työllistymisestä ole mitään takeita. Mieluummin tehdään työtä kuin työtä elämisen rahoittamiseksi. Minusta se kertoo vain nuorten vastuullisuudesta siinä, ettei omaa tulevaisuutta syöstä velkakierteeseen elämänvaiheessa, jossa tulevaisuuden maksukyvystä ei vielä ole varmuutta.
Kokoomus on ehdottanut jo vuonna 2003 opintotukimallin täysremonttia, jossa opintorahan painopiste olisi opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija olisi näin ollen oikeutettu suurempaan opintorahaan (350 e/kk) opintojensa 30 ensimmäisenä opintotukikuukautena. Viimeisen 25 kuukaudenaikana opintoraha olisi alhaisempi, mutta opintolainaa olisi vastaavasti mahdollisuus ottaa suurempi määrä. Kokoomuksen malli mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ja kannustaisi opiskelijoita valmistumaan.
Opintojen loppupuolella on helpompaa saada aidosti opintoja tukevaa työtä. Valmistumisen häämöttäessä ja urasuunnitelmien tarkentuessa lainan ottaminen on opiskelijoille tilastojenkin mukaan Â’henkisesti helpompaaÂ’ ja mikäli opiskelee ripeästi, ei opintolainaa välttämättä tarvitse nostaa.
Punamultahallitus on antanut opiskelijoiden opintososiaalisen tilanteen heikentyä samalla kun vaatimuksia nopeammasta opiskelusta on tehostettu opintoaikoja rajaamalla. Tilanne ei kuitenkaan muutu ilman kunnollista opiskelijoiden toimeentuloremonttia.
Marja Tiura
Kansanedustaja / Kok
Sivistysvaliokunnan jäsen