Perkele! Kirjoituksia Tamystä: Sinipunaniskojen pelko

Vaalijärkytyksestä on nyt ollut toista viikkoa aikaa toipua kuunnellen osuvia ja vähemmän osuvia analyyseja muutoksen syistä ja seurauksista, mutta tulos saa edelleen kylmän hien pintaan. Mutta mikä persuissa pelottaa?

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän tuleva politiikkaa ei tarvitse liikoja pelätä. Tällä hetkellä voi olla kierolla tavalla tyytyväinen siihen, että Suomen poliittinen järjestelmä on viranhaltijavaltaisena hidas muuttumaan. Ministeriöiden strategiat on jo valmisteltu kulisseissa vuosiksi eteenpäin, joten noitarovioita ei ole odotettavissa. Toisaalta eri tavalla karmivaa on uusliberalististen arvojen vaivihkainen sementoiminen ministeriössä jos toisessakin.

Pelottavinta vaalivoitossa on se, mitä tulos kertoo suomalaisesta asenneilmapiiristä. Vaikka jokainen perussuomalaisten kannattaja ei ole aktiivinen romaninpotkija ja homonhakkaaja, antavat he kuitenkin siunauksensa politiikalle, joka perustuu muukalaisvihalle. Lisäksi hiljaista hyväksyntää ksenofobialle löytyy muistakin puolueista punavihreää laitaa lukuunottamatta.

Eräänlaista muukalaisvihaa löytyy myös oman pääni sisältä. Huomaan ajattelevani kadulla kulkiessani, että vastaantulijoista liian moni on äänestänyt sellaisten arvojen puolesta, joita en voi ymmärtää enkä hyväksyä. Huomio herättää vieraantuneisuutta: koen, että minulla ei ole mitään yhteistä samoja katuja tallaavien ihmisten kanssa. Vihamielisen ilmapiirin herättämä pelko on huono lähtökohta maailmaa parantavalle politiikalle.

Pieta Hyvärinen
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen