Ovatko suunnitelmat yliopistojen aloituspaikkojen leikkaamisesta järkeviä?

KYLLÄ

Korkeakoulutettujen työttömyys on ollut kovassa nousussa (tarkasteltaessa vuosien 2005-2010 tilannetta). Kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla eivät siis nykyisellään kohtaa, mihin ei tietysti ainoana ratkaisuna ole aloituspaikkojen leikkaaminen. Yhtenä keinona muiden toimenpiteiden joukossa aloituspaikkojen vähentäminen on tietyillä aloilla kannatettavaa.




Arka aihe, mutta tosiasia on, että meidänkin yliopistosta tehtaillaan liikaa tyhjäntoimittajia sekä yhteiskunnallisesti hyödyttämättömiä tutkintoja. Tutkintojen määrän ja laadun tulisi vastata yhteiskunnan tarpeita, ei subjektiivisia "hei mä haluun opiskella halinalleteknologiaa, koska se on kivaa" -tarpeita. Jos valtio maksaa, sen täytyy valtiolle tuoda raha myös takaisin työelämän ja innovaatioiden kautta. Halinalleteknologiaa voit opiskella sitten omalla rahalla, et minun verorahoillani.




Jos monet alan opiskelijat valmistuvat suoraan työttymyyskortistoon, on aloituspaikkojen leikkaaminen järkevää. Toisaalta tulee myös ennakoida, että jos jollakin alalla tarvitaan työvoimaa tulevaisuudessa, aloituspaikkojen lukumäärän tulee joustaa myös tähän suuntaan. Absoluuttinen aloituspaikkojen lukumäärän leikkaaminen kaikilta aloilta ei ole järkevää.




Maisterien ylitarjonta alkaa monella alalla olla sillä tasolla, että aloituspaikkojen leikkaaminen ei ole pelkästään järkevää, vaan lähes pakollista. Ei ole kenenkään etu, että yliopistosta valmistutaan joko suoraan kortistoon tai kaupan kassalle.




Kun karsitaan oikeilta aloilta, leikkaaminen kannattaa. Leikkaaminen ei tarkoita automaattisesti akateemisen koulutuksen arvostuksen laskemista. On epäreilua ja yhteisten resurssien kannalta järjetöntä kouluttaa nuoria kortistoon. Kuitenkaan koulutuksen arvoa ei tule nähdä pelkästään välineellisenä ja ammattiin johtavana.




Yksittäisten alojen aloituspaikkoja tulee tarkastella kriittisesti vuosittain, mutta ei vain tuijottamalla työttömyystilastoja, vaan pitkän aikavälin laajasta perspektiivistä (talouden muutokset kymmenessä vuodessa, koulutus merkityksellisenä itsessään). Kokonaisuudessaan massayliopisto on kansan hengen edistyksen tae.

EOS

Aloituspaikkojen määrä sinänsä ei ole olennaista. Ensinnäkin tärkeää on, että opettajien määrä suhteessa opiskelijoihin pysyy siedettävänä, mieluummin kasvaa. Toiseksi tärkeää on, että koulutus yliopistoissa on yhtäläisesti saatavilla kaikille ihmisryhmille asemaan ja varallisuuteen katsomatta, mutta tähän on ehkä muut keinot kuin aloituspaikkojen säätely. Kolmanneksi on ihan suotavaa, että aloituspaikat vastaavat jollain tavalla valmistuneiden työllistymismahdollisuuksia.




Näin kauppilaisena päätalon tilanne ei ole oikein avautunut. Lääkiksellä aloituspaikkojen leikkaaminen tuskin on aikeissa. Enemmänkin joiltain tahoilta tulee painetta paikkojen lisäämiseen, mikä ei kyllä nykyresursseilla onnistu.

EI

Jos Suomi aikoo pärjätä globaalissa kilpailussa, niin nimenomaan korkeasti koulutettuun työvoimaan pitää panostaa. Tietysti joiltakin yksittäisiltä aloilta voidaan leikata, mutta kokonaisuudessaan koulutuksen määrää pitää ennemminkin lisätä.