Yliopiston uudisrakennuksen suunnittelu loppusuoralla

Vähemmän lasia sekä pitkiä ja kapeita käytäviä, enemmän kotoisuutta ja yhteistä tilaa.

Näin voi tiivistää opiskelijoiden suurimmat toiveet yliopiston uudesta kirjaston ja yhteiskunta- tieteellisen talosta. Ylioppilaskunta keräsi opiskelijoiden näkemyksiä Kalevantien uudisrakennuksesta viime vuoden lopulla.

Palautteissa toistuvat samat teemat. Opiskelijat haluavat, ettei uusi talo olisi niin laitosmainen kuin Pinni.

"Toiveissa näkyy selkeästi, että ihmiset ovat pettyneitä uuteen Pinniin", kertoo Tamyn edellisvuoden hallituksen jäsen Elina Vainikainen, joka koostaa toivomuksia yhdeksi raportiksi.

"Yhdessä palautteessa joku ilmoitti, ettei halua mitään sankariarkkitehtuuria. Opiskelijat haluavat mukavuutta, sohvia ja viherkasveja", Vainikainen sanoo.

Lisäksi opiskelijat toivovat muun muassa riittävää määrää vessoja, tiloja ainejärjestöille ja helppoa liikkumista rakennuksen sisällä.

Kymmenistä palautteista koostettu toivomuslista aiotaan toimittaa yliopiston hallinnolle ja taloa suunnittelevalle Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskaselle.

Uuteen taloon
ensi vuonna

Yliopistokampuksen viidennen rakennusvaiheen eli kirjaston ja yhteiskuntatieteellisen uuden talon on määrä valmistua kesäkuussa 2006. Kevyen liikenteen kulku ali Kalevantien rakennettaneen ensi kesänä.

Pienteollisuustalon viereen nousevaan taloon muuttavat Attilassa sekä Pikku-Pinnissä toimivat kirjasto ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitokset. Yliopistolta vapautuvat tilat siirtyvät muiden valtion laitosten käyttöön.

Kuusikerroksen rakennuksen perustuksia tehdään parhaillaan, ja talon runko nousee maakuopasta näkyville vappuun mennessä. Opiskelijoiden toiveilla alkaa olla kiire, sillä sisätilojen suunnittelu on jo pitkällä.

Rakennuksen pääsuunnittelija Juha Saarijärvi kertoo, että suunnittelu on ollut käyttäjälähtöistä eli kirjasto ja laitokset ovat saaneet esittää omat toiveensa tulevista tiloista. Opiskelijoiden moittimat pitkät ja kapeat käytävät syntyvät osin käyttäjien tarpeesta.

"Tuntuu siltä, että yliopistomaailmassa kaikki haluavat oman työhuoneen - se on saavutettu etu, josta ei luovuta. Tämä tuottaa äkkiä sellaisia ympäristöjä, joissa työhuoneet ovat jonossa käytävän varrella", hän sanoo.

Laitosten tiloihin on yritetty silti ympätä paikkoja, joissa henkilökunta ja opiskelijat voisivat kohdata.

"Taisi olla politiikan tutkimuksen laitos, joka itsekin ehdotti, että tämäntyyppistä aulatilaa saisi olla", Saarijärvi muistelee.

Lasia aiotaan
käyttää "kohtuudella"

Uuden talon omaperäisin piirre on valopiha, kuuden kerroksen korkuinen aukko rakennuksen sisällä, joka halkaisee talon kahtia. Talon ulkoväriksi on valittu valkoinen, jotta se yhdistyisi Pinneihin ja siten muuhun kampukseen.

Saarijärven mukaan kirjastossa aiotaan käyttää lasia, mutta "kohtuudella". Ylemmissä kerroksissa, joihin laitokset sijoittuvat, lasia on tarkoitus käyttää vähemmän.

Uudelle rakennukselle ei ole vielä annettu nimeä, eikä ehdotuksiakaan ole vielä kerätty. Yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti arvelee, että nimestä aletaan keskustella vasta ensi talvena.

"Pitää ensin katsoa, tuleeko siitä taloa. Tuleeko takki vai liivi", Lahti tokaisee.

Kun runsaan 26 miljoonan euron hintainen talo valmistuu, kampuksen uudisrakentaminen päättyy tältä erää. Hallintojohtaja Lahden mukaan uusia rakennusprojekteja ei aloiteta ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen.

Kampuksella on kuitenkin käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 30000 kerrosneliömetriä. Rakentaminen olisi mahdollista lähinnä yliopiston tontin eteläpäähän Atalpan ja junaradan väliin.