Poliittiset opiskelijajärjestöt toistensa kurkussa

Oppositiopuolueiden opiskelijajärjestöt ovat tulistuneet paitsi opintojen rajauksista, myös punamullan opiskelijajärjestöjen tyytymisestä hallituksen esitykseen.

Kokoomuksen opiskelijaliiton Tuhatkunnan mielestä nykymenossa on henkäys 1970-luvun sanelupolitiikkaa. Järjestö on tyytymätön siihen, ettei hallitus ole lupauksistaan huolimatta parantanut opiskelijan opintososiaalista asemaa sekä siihen, ettei syksyllä voimaan tulevan kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutuksia odotettu.

"Hallitus halusi esitellä myös opiskelijoiden tyrmäämän, hätäisesti valmistellun ja byrokraattisen opintolainavähennysmallinsa, joka ei millään tavalla täytä tehtäväänsä eli lisää lainanottohalukkuutta", puheenjohtaja Anna Anttinen lisää.

Lunta tulee punamullan päälle myös vasemmalta. Vasemmistonuorten mielestä hallituksen esitykseen tyytyminen heijastaa isojen puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen hampaattomuutta.

"Näiden tehtävä olisi haastaa puolueita, tehdä uusia avauksia ja kyseenalaistaa emäpuolueen toimintaa, jos siihen on aihetta. Nyt ne ovat entistä enemmän puolueittensa jatkeita, jotka pikemminkin selittelevät päätöksiä kuin haastavat puolueittensa linjauksia", lataa puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

"Esitys kuvastaa sitä yhteiskunnan kehitystrendiä, jossa ainoat poliittiset tavoitteet liittyvät nopeuteen ja tehokkuuteen. Nyt kasvatetaan broilereita, ei yllättäviä monipuolisia sivistyneitä ihmisiä."

Sinisten ja punaisten kuoroon yhtyvät myös vihreät.

"Olemme yksinkertaisesti pettyneitä. Tyytyminen rajauksiin haiskahtaa ikävältä myötäilyltä, koska nyt koko ajatus rajauksen tarpeellisuudesta sivuutetaan. Rajauksiin tyytyminen uhraa jälleen kerran idealistisen opiskelijapolitiikan hallitusta myötäilevän taktiikan alttarille. Kaikinpuolin esitys on holhoava. Eikö opintotuen valvonta jo riitä?" Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen puhisee.

Jotain
hyvääkin

Demari- ja keskustaopiskelijat tähdentävät, että heidän emäpuolueidensa uusi esitys on aikaisempaan verrattuna selvästi askel parempaan.

"Kyseessä on ratkaisevalla tavalla erilainen esitys kuin se, mikä ensimmäisellä kerralla oli käsittelyssä. Tuolloin esityksessä luki: Â’yliopisto voi myöntää lisäaikaa, mikäli opiskelija esittää opintosuunnitelmanÂ’, nyt siellä lukee Â’yliopisto myöntää lisäaikaa, mikäli opiskelija esittää opintosuunnitelmanÂ’", Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Esa Suominen sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ajoi viime vuonna voimakkaasti niin sanottua passiivirekisterimallia, jossa opinto-oikeuden menetys oli mahdollinen ja jossa niin ikään painotettiin opinto-ohjausta.

"Lyhytnäköinen ränkytyslinja, johon muun muassa SYL syyllistyi viimeisellä tiedotteellaan aiheesta, ei ole hyvää edunvalvontaa. Toive siitä, että lakiesitys menisi pois maailmaa pilaamasta vain huutamalla kovaan ääneen Â’eiÂ’ on typerä ja lapsellinen."

Keskusta säestää kumppaniaan.

"Tulee muistaa, että mallilla tulee olemaan merkittävä vaikutus opiskelijoita tukeviin ja siten myös heidän valmistumistaan helpottaviin toimintoihin yliopistoissa", painottaa Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen.

Oppositiosta jyrähdetään, ettei näihin toimintoihin ole kuitenkaan varattu varoja.

"Määrärahalisäyksistä ei ole ollut puhetta. Opintojen ohjauksen lisääminen ei saa kohtuuttomasti kuormittaa opetushenkilökuntaa ja lisätä byrokratiaa", kokoomuksen Anttinen sanoo.

Lievennetty esitys saa toki jonkin verran kehuja myös oppositiolta.

"Velvoite ohjaukseen on tervetullut, nykytilaan verrattuna parannuksen luulisi myös auttavan eikä rajausta tarvittaisi. Myös opintojen järjestäminen tavoiteajassa eli viidessä vuodessa kuulostaa tietystä perspektiivistä loogiselta", tuumii vihreiden Parviainen.