![]() |
|
Tamy on käynnistänyt selvityksen lapsiparkin eli opiskelijoiden lasten hoitopaikan tarpeesta. Lapsiparkin suunnitellaan aloittavan Tamyssa vuoden päästä syksyllä.
"Alkuun lastenhoitoa voisi olla tarjolla yleisinä tenttipäivinä. Jos lapsiparkkia käytetään paljon, voidaan palvelua laajentaa. Edellytyksenä lapsiparkin toteutukselle olisi, että saisimme yliopistolta ilmaiset tilat", Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Niina Kiviaho sanoo.
Yksi vaihtoehto on, että lapsiparkki tulee entisen yliopiston pääkirjaston Attilan yläkertaan, jonne on vapautumassa tiloja.
Syyskuun loppuun asti on mahdollista vastata lapsiparkin tarpeellisuutta koskevaan selvitykseen. Kyselyllä selvitetään muun muassa sitä, kokevatko perheelliset opiskelijat lapsiparkin ylipäänsä tarpeelliseksi ja milloin he haluaisivat lapsiaan tuoda hoitoon.
"Yhteistyö lastentarhanopettajaopiskelijoiden kanssa olisi molemmille hyvä ratkaisu", Kiviaho sanoo.
Tamy hakee lapsiparkkitoimintaan rahallista avustusta RAY:lta ja Tampereen kaupungilta, jotta lapsiparkin hinta saataisiin pysymään kohtuullisena. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan lapsiparkki maksaa kolme euroa tunnissa.
"Lähes 90 prosenttia opiskelijoista haluaa lapsia joskus. Aina on vähän ajateltu, että akateemiset ihmiset nyt haluavat vain luoda uraa, eivätkä haluakaan lapsia. Esimerkiksi yli 50-vuotiaita akateemisia naisia tutkittaessa on huomattu, että heillä on enemmän lapsettomuutta kuin vähemmän koulutetuilla naisilla", keväällä opiskelijoiden perhesuunnittelusta väitöskirjansa tehnyt Tampereen YTHS:n ylilääkäri Aira Virtala sanoo.
Perhebarometritutkimuksen mukaan opiskelijat ja korkeasti koulutetut haluavat kuitenkin lapsia useammin kuin vähemmän koulutetut.
"Vanha ajatushan on ollut, että ensin valmistutaan ja sitten perustetaan perhe. Siinä on se ajatus ollut, että ihmiset valmistuivat aikaisemmin, siinä 24-25-vuotiaina. Ja silloinhan se sopii biologiaankin erinomaisen hyvin. Moni opiskelee nykyisin kolmekymppiseksi, jolloin tulee ruuhkaa siinä vaiheessa, kun pitäisi asettua työelämään ja hankkia lapset", Virtala sanoo.
Yleisimmin opiskelijat haluavat kaksi lasta.
"Näyttää siltä, että asenteet ovat pehmenemässä. Joskus 1980-luvulla on oltu vielä tiukemmin kiinni siinä, että ei missään nimessä hankita lapsia opiskeluaikana. Vanhemmat ikäpolvet ovat pelotelleet, että opinnot jäävät kesken ja naisten urakehitys vaurioituu. Ehkä tilanne on nykyään muuttunut. Ihmiset käyvät töissä ja elävät aika aikuisen elämää muilla tavoin jo opiskelun aikana", Virtala sanoo.
Opiskelijat asettavat Virtalan tutkimuksen mukaan varsin tiukkoja vaatimuksia lasten hankinnalle. Itsensä pitäisi kokea kypsäksi vanhemmaksi ja tulojen pitäisi olla vakituisia.
"Parisuhde nyt olisi hyvä olla olemassa ja nuoruuden vapaus elettynä, mutta kyllä ihan tavalliset vanhemmat riittävät. Kaikkia kasvatusoppaita ei tarvitse olla luettuna. Monesti lapset viihtyvät hyvin keskeneräistenkin vanhempien kanssa", Virtala sanoo.
Lasten hankkimisesta kolmekymppisenä on tullut normi.
"Kenenkään päähän ei edes pälkähdä, että voisi hankkia lapsia aikaisemminkin. Olisi tärkeää, että ihmiset, joiden elämäntilanteeseen lapset sopivat, voisivat vapaammin tehdä omia ratkaisujaan", Virtala sanoo.
Lapsiparkkikyselyyn voi vastata syyskuun loppuun asti netissä http://www.tamy.fi/kysely/ tai paperiversiona päätalon neuvonnan vieressä olevaan pahvilaatikkoon
Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Juho Rinne, kuva
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen