Kolumni: Asioiden vasen laita

Huomasin viikonloppuna, että elämässäni häämöttää merkittävä rajapaalu, jonka taakse on hankala nähdä. Minulla on määräaikainen työsopimus, vuokrasopimus ja nettiyhteyssopimus. Itse asiassa kaikki palvelusopimukseni ovat koomisuuteen asti määräaikaisia. Koska työsuhteeni kautta olen saanut kännykkäliittymän, sähköpostiosoitteen, liikuntaedun ja terveydenhuollon, nekin kaikki ovat katkolla ensi elokuussa.

En usko olevani harvinainen vastikään valmistunut, kun elän pätkäsopimusten ristitulessa. Työnantajat, vuokranantajat ja tietoliikenneyhteyksien tarjoajat tarjoavat mieluiten määräaikaisia sopimuksia turvatakseen kukin omalla tavallaan oman selustansa. Työnantajat haluavat säästää ja varmistaa, etteivät työntekijät voi ottaa työhönsä täysin leipääntynyttä asennetta. Vuokranantajat haluavat varmistaa, ettei heidän tarvitse olla etsimässä vuokralaista joka toinen kuukausi. Netti- ja kännykkäfirmat yrittävät rajoittaa asiakkaiden lähtöä kytkykaupoilla ja alennuksilla.

Olen miettinyt myös, onko pätkäsuhteiden takana epäluottamusta. Ehkä vuokralaisiin ei uskalleta luottaa ilman määräaikaisia sopimuksia takuista huolimatta, koska heidän ajatellaan olevan automaattisesti vähävaraisia. Pätkätyöläisiin saatetaan suhtautua varauksella, koska heidän ajatellaan olevan nuoria tai ainakin kokemattomia.

Toki määräaikaisuus tuo jotain bonusta myös pienelle ihmiselle. Määräaikainen työpaikka helpottaa työelämään siirtymistä ja vuokrasopimus tuo hyvän irtisanomissuojan. Itse suosisin silti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.

* * *

Sopimusehdot ovat tulleet ulkoapäin jo jonkin aikaa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Työnhakija ja asunnon hakija jäivät alakynteen, kun hakijoita alkoi olla enemmän kuin töitä ja vuokrakoteja.

Sopimuksen tekeminen merkitsee neuvottelutilannetta, jonka lopputuloksen pitäisi tyydyttää molempia osapuolia. Sopimus täyttää paikkansa vain muodollisesti, kun kyse on ehtojen sanelusta. Määräaikaisuuteen päädytään harvoin yhteisen keskustelun päätteeksi molempien kantojen kuulemisen jälkeen. Niin työnantajat kuin vuokranantajatkin ilmoittavat hakuilmoituksissaan ehdot, jotka hakija pelkästään allekirjoittaa.

Sopimusta solmittaessa voi vielä perua kaiken, joten harva hakija uskaltaa mainita mitään oikeuksistaan. Lohdullista on, että myöhemminkin voi vielä avata suunsa.

Hertta-Mari Kaukonen