Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Sosiaalityöntekijäksi vain pääaineilijat

Tiedekunta panttasi tietoa muutoksesta lähes kolme vuotta. Sosiaalityön sivuaineilijoille tuli tiedon kuultuaan julmettu kiire valmistua.

Emmi-Maaria Lehtimäki kuuli viisi viikkoa sitten, että sosiaalityöntekijäksi voi opiskella enää sosiaalityön pääaineopiskelija.
Emmi-Maaria Lehtimäki kuuli viisi viikkoa sitten, että sosiaalityöntekijäksi voi opiskella enää sosiaalityön pääaineopiskelija.

Sosiaalityöntekijän kelpoisuuden voi hankkia uudessa tutkintojärjestelmässä enää vain sosiaalityön pääaineopiskelija. Koska vanhan tutkintojärjestelmän siirtymäaika on umpeutumassa heinäkuun lopussa, sivuaineilijoiden sosiaalityöntekijäksi pätevöitymisen mahdollistava yhdistelmätutkinto on päättymässä.

Osa sivuaineilijoista on lukenut sosiaalityötä tämän vuoden helmikuuhun asti tietämättä tulevasta muutoksesta.

"Kyseessä on oikeusturvaongelma, koska kertaalleen annettua ohjeistusta on muutettu ja tiedotus on ollut myöhässä. Muutoksia voi tehdä, mutta pitäisi olla riittävä siirtymäaika. Aikataulu ei ole kohtuullinen huomioon ottaen opiskelijoiden opinnot, valmistumisen, tutkinnon ja elämäntilanteen" asiaa Tamyssä selvittelevä koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Hiden sanoo.

Aikaisemmin sosiaalityöntekijän pätevyyden ovat voineet saada pääaineilijoiden lisäksi myös sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet sosiaalityöstä perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä tehneet sekä pääaineeseensa että sosiaalityöhön hyväksyttävän yhdistelmägradun.

Yhdistelmätutkinto on ollut mahdollista tehdä sosiaalityön lähitieteistä, joissa yhteinen graduaihe on mahdollinen. Uudessa tutkintojärjestelmässä yhdistelmätutkinto ei onnistu, koska maisterin tutkinnossa suoritetaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa enää pääaineopintoja.

"Syventävät opinnot tuottavatkin tutkinnon sen entisen sivulaudaturin sijasta. Laitoksen edun mukaista ei ole antaa sivuaineopiskelijalle samaa opetusta kuin pääaineopiskelijalle, mutta jäädä ilman tutkintopisteitä. Lisäksi oppiaine katsoo, että vastuu pääaineilijoiden valmistumisesta on ensisijainen", yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hallintoamanuenssi Leena Sulkanen sanoo.


Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on tiennyt sivuaineopintojen muutoksesta jo uuteen tutkintojärjestelmään siirryttäessä vuonna 2005. Sulkanen on tiedottanut tulevasta muutoksesta uusien opiskelijoiden orientoivissa opinnoissa ja abi-infoissa.

"Jos oli ajatellut tekevänsä kelpoisuuden eikä se onnistu enää vuodessa, niin kyllä tiedotus on heille tullut liian myöhään. Toisaalta, mitä aikaisempi tiedotus olisi muuttanut? Vetoaisin siihen, että eihän kukaan voi olettaa, että voi tehdä sivuaineena toista oppiainetta noin vaan valmiiksi asti", Sulkanen sanoo.

Vanhoille opiskelijoille ja joillekin laitoshenkilökunnasta asiasta tiedotettiin kuitenkin vasta tänä vuonna.

"Tiedekunnasta opintoasiain päällikkö Marja Jyrinki ja Leena Sulkanen ottivat yhteyttä alkuvuodesta. Kas kun he eivät meihin ottaneet aikaisemmin yhteyttä. En halua ketään moittia, mutta tiedekunta on tutkintoasioissa päätoimija", sosiaalityön professori Kyösti Raunio sanoo.

Sosiaalityön laitos päätyi antamaan opintojen loppuvaiheessa oleville sivuaineopiskelijoille vuoden jatkoajan suorittaa yhdistelmätutkintonsa loppuun, koska tyytymättömät sivuaineopiskelijat ottivat laitokseen yhteyttä. Jatkoaikaa voivat saada ne opiskelijat, joiden on mahdollista valmistua vuodessa.

"Pitkän linjan suunnitelmia tehneet opiskelijat joutuvat ihan pakon edessä luopumaan yhdistelmätutkinnosta. Toinen vaihtoehto on luopua omasta pääaineesta eli vaihtaa sitä, mikä on aika kohtuutonta. Eivätkä opiskelijat tunnu saavan laitokselta kunnollisia vastauksia niihin kysymyksiin, joita ilmoitus herätti", sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaaliantropologian ainejärjestön Interaktion koulutuspoliittinen vastaava Emilia Autio sanoo.


Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan suhtaudu uudistukseen kielteisesti.

"Uudistus nostaa sosiaalityöntekijän professionaalisuutta. Yksi ongelma on kuitenkin, että se voi vähentää sivuaineilijoita", sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan ainejärjestön SOS:n puheenjohtaja, sosiaalityön pääaineopiskelija Jaana Levonmaa sanoo.

Jos jatkoaika ei onnistu, voi vaihtaa erillisvalinnassa pääainetta tai suorittaa kaksoistutkinnon. Ääritapauksessa voi hakea sosiaalityöhön pääsykokeella. Käytännössä kaksoistutkinto tarkoittaa kahta gradua yhden sijasta.

Yhdistelmägradua on tekemässä tällä hetkellä 26 opiskelijaa. Sivuaineilijoita on otettu käytännön opintoihin vuosittain 5-10.

"Muutos ei vaikuta valmistuvien sosiaalityöntekijöiden määrään. Jatkossa otetaan saman verran kaksoistutkinnon suorittajia tai pääaineen vaihtajia kuin ennen sivuaineilijoita. Tiedotuksen aikataulu olisi voinut olla aikaisempi, sitä pahoittelen. Opiskelijat voivat olla yhteydessä laitokseen ja tiedekuntaan. Annamme mielellämme lisätietoa", sosiaalityön laitoksen varajohtaja Kirsi Juhila sanoo.


Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Olli Koikkalainen, kuva


Kaksi tutkintoa kasaan neljässä vuodessa

Sosiaalipsykologian kolmannen vuoden opiskelija Emmi-Maaria Lehtimäki, 22, kertoo, mitä tutkintorakenneuudistus tulee hänelle tarkoittamaan.


"Sain itse kuulla sosiaalityön kelpoisuuden muutoksesta, kun löysin viestin sosiaalityön laitoksen nettisivuilta viisi viikkoa sitten. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä sähköposti tuli opiskelijoiden listalle vasta seuraavan viikon torstaina.

Laitoin anomuksen erillisestä jatkoajasta, jotta saisin opiskella vanhan tutkintojärjestelmän mukaan vielä vuoden. Minun täytyy ennen heinäkuun loppua suorittaa kaksi kirjatenttiä kuussa, jotta minulla kertyy riittävästi syventäviä sosiaalityön opintoja jatkoaikaa varten. Jos en saa jatkoaikaa, minulla on tiedossa välivuosi opinnoissa ennen ensi vuoden erillisvalintoja.

Jos saan jatkoajan, minulla on puolitoista vuotta aikaa valmistua. Toiset eivät saa yhtäkään tutkintoa tehtyä viidessä vuodessa, minun pitäisi tehdä neljässä vuodessa kaksi tutkintoa.

Sosiaalityön puolella on käytännön opetusta kaksi kuukautta ja sitten on vielä kolmen kuukauden harjoittelu. Se kaikki vuoteen ja gradu päälle. Minkälainen asiantuntijuus siinä rakentuu?

Ihmisillä on hirveän erilaiset elämäntilanteet. Joudun irtisanoutumaan syksyllä töistä, koska aikani ei riitä molempiin.

Laitoksen puolelta ei ymmärretä sitä, että joku ihminen haluaa tehdä kaksoistutkinnon. Haluan julkiselle puolelle töihin, mutta en välttämättä tule tekemään pelkästään sosiaalityöntekijän töitä. Miksi minun pitäisi vaihtaa pääainetta, kun olen tehnyt kolme vuotta kaksinkertaista työtä koko ajan?

Kaikki kaksoistutkintoa tekevät sivuaineopiskelijat ovat niin eri vaiheessa, että ei meillä ole yhtenäistä rintamaa, jolla saisimme ääntä kuuluviin. Kukaan ei ole antanut asialle mitään selitystä, miksi jatkoaika vanhan systeemin mukaan opiskeleville on niin lyhyt. Ilmeisesti sosiaalityön laitos ei saa rahaa valmistuvista sivuaineilijoista.

Kai se on taas, että raha pyörittää koko systeemiä. Miksei voisi järjestää info-tilaisuutta, jossa otettaisiin myös opiskelijan mielipiteet huomioon?"


Mikko Nenonen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Jaha (13.03.08, kello 13:35)

    "Toisaalta, mitä aikaisempi tiedotus olisi muuttanut? Vetoaisin siihen, että eihän kukaan voi olettaa, että voi tehdä sivuaineena toista oppiainetta noin vaan valmiiksi asti", Sulkanen sanoo."

    Jaha. Käsittääkseni mahdollisuus tähän on tutkintorakenteessa ja sen luulisi voivan antaa kohtalaisen vahvan oletuksen. Suokaa anteeksi jos olen väärässä. Mutta jos olen oikeassa niin kohtalaisen harkitsematon heitto ihmiseltä (sulkanen) jonka asiasta pitäisi kai perillä olla.

    Monenkaan tämänhetkistä ahdinkoa tuskin helpottaa sosiaalialan "professionaalisuuden nousu". Tämän seikan hyötyjä voi olla yksilötasolla nurinkurin heitetyn opiskelija-arjen keskeltä vaikea nähdä.

    Taitaa olla järjestelmä kasvanut ihmistä suuremmaksi, joka on kohtalaisen valitettavaa Tampereen Yliopiston kannalta. Jos asiat menevät kaikkein huonoimman kautta niin julkisuus tuskin jää tähän. Se ei varmaankaan anna kovin humaania kuvaa tästä opinahjosta.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto