Kuvaustauolla huomaan, että näyttelijä
Tommi Erosen roolivaatteisiin kuuluvat farkut ovat liian pienet. Hän joutuu avaamaan vyönsä ja vetoketjunsa, kun kumartuu sitomaan kengännauhojaan.
Meitä on kaikkiaan 80 ja olemme kokoontuneet ravintola Kaarle XII:n alakertaan Helsingissä. Avustamme
Mika Kaurismäen elokuvassa
Haarautuvan rakkauden talo. Kahden tunnin odottelun jälkeen, puoli seitsemältä illalla, kamera saapuu vihdoin paikalle. Apulaisohjaaja vie meidät yläkertaan ja alkaa järjestellä asemiamme.
"Kaks gimmaa siitä menkää tonne nurkkaan. Te kundit meette istuun tonne sohville. Sitten vielä porukkaa tanssilattialle. Vapaaehtosia?"
Itse jätän tanssimisen väliin. Menen mieluummin baaritiskille, jossa tarpeistonhoitajat valmistelevat drinkkejä. Pettymykseksi saan kuulla, että kohtauksessa tarjoiltava juoma on alkoholitonta.
Kaurismäki haahuilee taustalla kuvaajansa kanssa eikä tunnu välittävän meistä avustajista. Apulaisohjaaja komentaa kuvaukset käyntiin. Jokainen otos kuvataan 4—5 kertaan. Alkoholiton olut ehtii lämmetä, kun toistamme samat asiat yhä uudestaan.
Viimeinen kohtaus kuvataan ulkona. Siinä Eronen ja
Hannu-Pekka Björkman astuvat ulos taksista ja sujahtavat röyhkeästi jonon ohi baariin. Autosta ulos nouseminen tuottaa vaikeuksia edelleen kireisiin housuihin sonnustautuneelle Eroselle.
Kuvaukset loppuvat kahden aikaan, mikä merkitsee sitä, että viimeinen bussi on mennyt.
Henri Waltter Rehnström