Tamyn varat odottavat päätöksiä pankkitileillä

Ylioppilaskunnan talous on vakaa - niin vakaa, että tätä nykyä Tamyn tileillä on satoja tuhansia euroja, joita ei tarvita jokapäiväisen toiminnan pyörittämiseen.

Pääsihteeri Mikko Aaltonen kertoo, että suunnitelmaa varojen käytöstä aletaan tehdä aikaisintaan ensi keväänä.

"Tamyn koko strategia täytyy saada kasaan, ennen kuin talousstrategiaa voidaan suunnitella", hän sanoo.

Rahoja pidetään tällä hetkellä pankkitileillä. Varat eivät juuri tuota, mutta korkotalletuksissa on hyvätkin puolensa.

"Rahat tuottavat paljon paremmin kuin rahasto-osuudet, jotka takoivat tappiota koko ajan", Aaltonen huomauttaa.

Tamy on aiemmin sitonut varojaan muun muassa kiinteistöihin ja sijoitusrahastoihin. Ylioppilaskunnan edellinen talousstrategia luotiin neljä vuotta sitten, jolloin edustajisto päätyi sijoittamaan reilut 400000 euroa rahasto-osuuksiin.

Ajoitus oli huono. Osakkeiden hinta alkoi sukeltaa nopeasti, ja kahden vuoden kuluttua osuudet päätettiin myydä. Tuolloin niiden arvo oli laskenut yhteensä yli
130 000 euroa.

Jos osuuksista ei olisi luovuttu, niiden arvo olisi tätä nykyä vajaat 15 000 euroa suurempi kuin myyntihetkellä.

Myynnistä saaduilla tuloilla ylioppilaskunta oli ostamassa Kuninkaankadulla sijaitsevaa suurta kiinteistöä yhdessä Toasin ja teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa.

Hanke kuitenkin kaatui, koska hinnasta ei päästy Sammon kanssa sopuun. Myyjän hintapyyntö oli vajaat 13 miljoonaa euroa.

Talous on tasapainossa

Vuosien takaisista tappioista huolimatta Tamyn talous on tällä hetkellä tasapainossa, eikä ylioppilaskunnalla ole ollut velkaa enää vuosiin.

"En usko, että ylioppilaskuntaa voisi sanoa rikkaaksi, mutta sanotaan, että talous on vakaa", Aaltonen sanoo.

"Eihän ylioppilaskunnan ole julkisyhteisönä tarkoituskaan tuottaa voittoa. Tarkoitus on rahoittaa oma toiminta."

Suomalaisista ylioppilaskunnista varakkain on Helsinki, joka muun muassa omistaa runsaasti kiinteistöjä pääkaupungin keskustasta. Muut seuraavat varallisuudessa kaukana perässä.

Vuonna 1998 Tamy pyysi rahoituksen asiantuntijaa arvioimaan, kuinka suuri on ylioppilaskunnan varallisuuden tarve. Tuolloin summaksi arvioitiin 500000-850000 euroa. Tamylla on jonkin verran rahaa säästössä pahan päivän varalle, mutta Aaltonen ei käy arvioimaan, kuinka paljon sitä tarkalleen ottaen on.

"Ne ovat samassa lompakossa kuin muut rahat. Puskuri- ja käyttörahaa ei pysty oikein erottelemaan."

Ylioppilaskunta kerää varat toimintaansa lähinnä jäsenmaksuista ja omistamiensa yritysten osingoista. Liiketoiminnan harjoittamisesta ylioppilaskunta on luopunut 1990-luvun puolella.

"Ylioppilaskuntien liiketoiminnasta on maanlaajuisesti lähinnä huonoja kokemuksia. Ainoastaan omistajan rooli on mahdollinen."

Nykyisin Tamy omistaa Juveneksesta 50 prosenttia ja Yo-talo Oy:stä 90 prosenttia.

Opiskelijan maksamasta 75 euron jäsenmaksusta YTHS:lle siirretään 31,62 euroa, ja loput 43,38 euroa jää ylioppilaskunnan käyttöön. Ylioppilaskunnan suurin menoerä ovat henkilöstön palkkakulut.

Opiskelijan maksua on voitu alentaa sitten lamavuosien. Syksyllä 1992 opiskelemaan päästäkseen piti maksaa YTHS-maksu ja lisäksi ylioppilaskunnalle 53,32 euroa. Inflaation takia maksun alennus on todellisuudessa vielä suurempi.

Aaltosen mukaan opiskelija saattaa joutua maksamaan tulevina vuosina hieman enemmän, sillä YTHS:n maksun korottamiseen on paineita. Tamyn talousnäkymät ovat sen sijaan hyvät, ja nykyinen tulotaso riittää kattamaan toiminnan menot.

Tiiliholvi, Radio 957 ja muita huonoja bisneksiä

Eläkkeelle jäävä kassanhoitaja Anneli Lehtonen on seurannut läheltä epäonniset talousretket

Ylioppilastalo menettää tammikuussa roiman annoksen kokemusta, kun kassanhoitaja Anneli Lehtonen jää eläkkeelle. Hän on ollut talossa lähes yhtä kauan kuin ylioppilaskunta. Opiskelijat muuttivat Kauppakadulle vuoden 1967 alussa, ja Lehtonen palkattiin kassanhoitajaksi lokakuussa 1968.

36-vuotisen uransa aikana hän on saanut seurata läheltä niin opiskelijapolitiikkaa kuin ylioppilaskunnan retkiä liiketoiminnan maailmaan.

"Kyllähän tunnelma on muuttunut. Alkuaikoina kaikki olivat enemmän politisoituneita", Lehtonen sanoo.

Ylioppilaskunnan bisneshistoria on vaivaannuttavaa luettavaa. Liiketoimintaa voisi kuvailla käänteiseksi Midaan kosketukseksi. Tamyn pyörittämänä eri yhtiöt ovat tuottaneet jatkuvasti tappiota, mutta ne ovat alkaneet kukoistaa lähes välittömästi, kun niistä on päästy eroon.

Lehtonen palkattiin taloon, koska hieman aiemmin ylioppilaskunta oli perustanut Ravintola Tiiliholvin ylioppilastalon alimpaan kerrokseen. Tiiliholvi päätettiin profiloida ruokaravintolaksi, mutta menestys ei ollut hääviä. Politisoitunut ylioppilaskunta ei ollut paras taho johtamaan ravintolaa.

"Olisi tarvittu jämäkkä johtaja, mutta ravintolalla oli oma hallitus, ja lisäksi oli Tamyn hallitus sekä edustajisto. Tiiliholvilla oli ravintolapäällikkö, mutta se oli kuitenkin ylioppilaskunta joka määräsi", Lehtonen kertoo.

Menestys oli heikkoa aina vuoteen 1978 saakka. Silloin Tiiliholvi päätettiin myydä nykyiselle omistajalle, joka käänsi ravintolan kurssin nousuun.

Yo-talo yhtiöitettiin,
radio myytiin

Ylioppilastalon keskikerroksen historia on samankaltainen, mutta tarinalla on ylioppilaskunnan kannalta onnellinen loppu. Yo-talo toimi tappiollisesti vuosikaudet, ja hankinnat kuten jääpalakoneet sekä televisiot piti aina hyväksyttää ylioppilaskunnan puolella.

Vuonna 1996 Yo-talo päätettiin yhtiöittää, ja toiminta muuttui heti voitolliseksi. Yo-talo Oy on 90-prosenttisesti Tamyn omistuksessa.

Epäonnisin Tamyssä virinneistä liikeideoista lienee Radio 957. Kun asema perustettiin 1985, Tamyssa uskottiin, että paikallisradio olisi ylioppilaskunnalle kultasuoni. Perustajien mukaan rahaa tulisi niin paljon, että "sitä työnnettäisiin kottikärryillä ylös Kauppakatua".

"Siitä piti tulla rahasampo, mutta toisin kävi", Lehtonen muistelee.

Radio 957 oli maan ensimmäisiä paikallisradioita, eikä Suomessa ollut juuri kokemusta paikallisen aseman hoitamisesta.

Vuosina 1985-1991 asemaa hoitanut Tampereen Ääni Oy tuotti tappiota yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Tappioista merkittävä osa lankesi suurimman omistajan eli ylioppilaskunnan maksettavaksi.

"1990-luvun alussa oli ankeaa, kun kaksi työntekijää sanottiin irti. Silloin ilmassa liehui ajatus, että taloustoimistokin olisi tarpeeton", Lehtonen kertoo.

Vuonna 1992 ylioppilaskunta sai myytyä lähes koko osuutensa Tampereen Äänestä joukolle turkulaisia ja lahtelaisia radioalan ammattilaisia. Jo seuraavana vuonna radio tuotti 70000 euroa voittoa. Lopullisesti ylioppilaskunta hankkiutui radion omistusosuudesta eroon vuonna 1996.

Tappioista huolimatta Tamy ei ole koskaan ollut konkurssikypsä.

"Vaikka huonojakin aikoja on ollut ja vaikka lainarahalla on eletty, ikinä ei ole tarvinnut laskujen maksamista siirtää", Lehtonen sanoo.

Hän toteaa, että ylioppilaskunnan talous on vakaalla pohjalla - ainakin toistaiseksi.

"Jos ei taas keksitä, että perustetaan jotain arvaamatonta liiketoimintaa", hän nauraa.