Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Kun tällainen tamyläinen vanha pieru jättää laivan, on tapana ollut joko kiitellä tai sohaista muurahaispesää. Solidaarisuudesta Tamyyn sanon, että päällisin puolin minulla ainakin oli hauskaa. Aika kultaa muistot, ja hyvä niin! Mutta totta kai minuakin sapettaa muutama seikka.

Joskus aikoinaan Tamyn käytävillä kuuli sanottavan, että Tamyyn valitaan aina tamyläisiä työntekijöitä. Nykypäivänä linja on täysin päinvastainen. Tuntuu, että Tamyssä saatua kokemusta ei pidetä minään. Se pitäisi tunnustaa, että Tamyssä toimiville karttuu hyödyllistä kokemusta, jota Tamyn itsensä kannattaa hyödyntää. Kyllä tamyläisenkin voi valita työhön ja toimeen.

Kolikon kääntöpuoli on se, että uusi ja ulkopuolinen koetaan lähtökohtaisesti paremmaksi kuin Tamyssä ansaitut kannukset. Tamyyn halutaan uusia tuulia ja uutta verta varsinkin rekrytoinneissa. Onko tämän hetkinen henkilöstö niin kaavoihin kangistunutta ja jämähtänyttä? Ollaanko nykyiseen toimintaan tyytymättömiä vai mistä on kyse? Näin nimittäin voisi päätellä. Tamyläisyyden ei pitäisi olla taakka ainakaan Tamyssä.

Uusien tuulien perään haikaileminen taitaa olla tämän ajan juttu. Mutta nämäkin henkilöstökysymykset tulevat olemaan esillä, kun pohditaan Tamyn tulevaisuutta ja sihteerien vakinaistamista.

Tamyssä toimimisesta tarttuu aina jotakin mukaan. Tarttuu tietoa, kokemuksia, kontakteja ja jopa niitä merkintöjä ansioluetteloon. Suosittelen kaikesta huolimatta!

Niina Kiviaho
Tamyn väistyvä
sosiaalipoliittinen
sihteeri