Asioiden vasen laita

Istun kahvilassa kalenteria järjestellen: jooga, erääntynyt puhelinlasku, aika koulutusneuvojalle.

Vieressäni istuu kolmen keski-ikäisen seurue. Puheista ja ilmeistä päätellen opettajien työporukka. Toinen naisista on suulas ja äänekäs, yrittää selvästi tehdä vaikutusta porukan ainoaan mieshenkilöön nokkelan akateemisilla kommenteillaan. Suunnitelmieni tekoa ja ajatustyötä häiritsee hallitsemattoman kova nauru, joka seuraa naisen puheenvuoroja. Noloa, että nauru on naisen omaa ja miestäkin kiinnostaa enemmän kupin pohjalle jäähtynyt maitovaahto.

"Mä oon miettiny, että miksi sitä haluais isona?" nainen räväyttää. Nyt ovat minun maitovaahtoni väärässä kurkussa. Tuon, jo hieman elähtäneen akateemisen kaakattajan pitäisi olla jo turvassa. Kohta maaliviivoilla. Opinto-oppaat ovat meidän, lähes tuoreiden ylioppilaiden mustavalkoinen yksityisoikeus.
Itse olen menossa koulutusneuvojalle kertomaan, että minua kiinnostaa se ja sun tämä. Etten osaa valita pensselin ja kirjapinon väliltä.

Ehkä ratkaisu koulutuksen valinnanvarahelvettiin istuu vieressäni. Jos hänellä riittää uraputken paremmalla puolen rahkeita ammatin kyseenalaistukseen, kyse on yleisestä asennemuutoksesta.

Samalla kun työ syö yhä suuremmalla haarukalla vapaa-ajan kakkua, sen luonne on muuttunut leikkisämmäksi. Sen täytyy olla kivaa. Sekä ammatin, nimikkeen että opiskelun. Ammattilaisia kouluttautuu yhä enemmän vapaa-aikaa palveleville aloille. Sen saa ja voi vaihtaa, jos ei nyt satukaan kiinnostamaan. Suutarin pojista ei enää tehdä vain suutareita.

Ei siis hätää. Voisin esimerkiksi laatia vaihtoehtolistan. Kirjaisin kiinnostavat ammatit paperille allekkain ja aloittaisin kouluttautumisen listan ensimmäisestä. Olisi tietenkin hyvä, jos niillä olisi jokin logiikka, esimerkiksi aakkosjärjestys.

Päätän tehdä listan. Se suunnittelee minulle valmiiksi mielenkiintoisen ja turvallisen tulevaisuuden. Enää ei ole pelkoa, että valitsen väärin. Sitä vaan siirtyy aakkosissa seuraavaan, jos kyllästyttää. Sitä paitsi, pätkittäiskoulutushan on parhaassa tapauksessa keino välttyä pätkätöiltä.

Listasta tulee pitkä, joten on hyvä käyttää aakkostusta. Aloitan
A:sta: Aviisin harjoittelija. Suljen kalenterini ja tiputan koulutusneuvojan ajanvarauslapun yksinnaurajan kahvikupin viereen. Metsästysintoa! Itse olen luopunut aseista ja menen vainun mukaan. Hänelle sopisi luova työ kohdasta K: kovaääninen. Saisi jatkaa opettajainhuoneessa.

Laura Happo