Tamy, älä hallinnoi

Kolme vuotta Tamyssa työskennellyt kv-sihteeri Katri Suhonen puhuu suunsa puhtaaksi. Hänen mielestään on järjetöntä, että ylioppilaskunnan resursseista valtaosa hukataan toiminnan sijasta hallinnointiin.

Jos Tamy olisi kehyhanke, se ei koskaan saisi rahoitusta. Syynä on hallintokulujen suhteettoman suuri osuus käytännön toimintaan nähden. Miten iso osa ylioppilaskunnan resursseista oikeasti tuottaa jotain opiskelijoiden näkökulmasta mielekästä? Jäsenistön näkökulmasta Tamyn ydintoimintaa ovat luultavasti ainejärjestöt, opiskelijaedut, Aviisi, kalenteri ja jossain määrin edunvalvonta. Nykytilanteessa päätöksenteko syö kohtuuttoman määrän toimijoiden aikaa ja resursseja, eikä se silti takaa todellisen opiskelijaedustuksen toteutumista.

Vuoden 2011 talousarviosta hallintokulut syövät lähes 300 000 euroa eli arviolta 25 Â€ per jäsen (julkaisut ja kalenteri pois lukien). Vastaavasti kaikkeen muuhun ylioppilaskunnan toimintaan kuluu 23,5 Â€ yksittäisen opiskelijan jäsenmaksusta - tämä pitää sisällään niin Aviisin, edunvalvontasektorit, lainopillisen neuvonnan, projektit, ainejärjestöavustukset, tiedotuksen, julkaisut, kalenterin kuin pakettiautonkin. Vuoden 2007 toteumaan verrattuna yleisen hallinnon kulut ovat nousseet yli 40 000 eurolla. Tästä pelkästään hallituksen kasvaneiden kulujen osuus on 22 000 euroa - eli siltä osin on toteutunut yli 40 prosentin nousu.

Onko yli miljoonan vuosibudjetilla toimivaa organisaatiota mielekästä johtaa opiskelijavoimin, jos se on näin kallista? Vapaaehtoisuuteen perustuva työhallitus on jo itsessään paradoksi, jonka toimivuutta koetellaan jälleen ensi vuonna. Uusi hallitus muuttuu toimintakykyiseksi vasta omaksuttuaan ylioppilaskunnan sisäiset toimintatavat, ja pahimmillaan siihen kuluu kuukausia. Tilannetta voisi helpottaa sitouttamalla ainakin osan toimijoista hallitukseen yli kauden tai siirtymällä osin keskitettyyn päätöksentekoon.

Nykyistä yhtä demokraattiseen (mutta huomattavasti edullisempaan!) järjestelmään voitaisiin päästä myös mallilla, jossa yksi ihminen tekisi rutiinipäätökset, mutta hänen olisi aidosti osallistettava opiskelijat toimintaan. Ajatusleikissä kutsutaan tätä yhtä ihmistä vaikka pääsihteeriksi, presidentiksi tai esimerkiksi toiminnanjohtajaksi. Toimintaa valvomaan voitaisiin nimittää vapaaehtoisista koostuva hallintoneuvosto, hallitus tai edustajisto, jonka tehtävänä olisi linjata laajat kaaret ja edunvalvonnan ydintehtävät.

Ylioppilaskunnassa on pitkään vallinnut konsensus, jonka mukaan opiskelijoiden näkökulmien edustamisessa keskeistä on, että on itsekin opiskelija. Näin toimittuna opiskelijoiden elämismaailmojen ja arvojen kirjo hukkuu näennäiseen yksimielisyyteen. Vai mitä tuumisitte kunnasta, jonka virkamiehet niin ikään kuntalaisina linjaisivat muiden kuntalaisten puolesta heidän näkökulmansa asioihin. Jos Tamy olisi edustuksellisen demokratian elin, se olisi jo kriisissä. Tamy onkin onneksi julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on - niin kerropa sinä se!

Ylioppilaskunnan tulevaisuuden pitkän aikavälin haasteet liittyvät opiskelijamäärien vähenemiseen, automaatiojäsenyyden oikeuttamiseen, korkeakoulutuksen kaupallistumiseen ja yhä kuormitetumman jäsenistön aktivoimiseen ja sitouttamiseen osaksi toimintaa. Taustalla kummittelee pelko opiskelijoiden jaksamista, akateemisen koulutuksen laadun heikkenemisestä ja mahdollisista lukukausimaksuista sekä ylioppilaskuntatoiminnan taloudellisen perustan murentumisesta. Nykytilanteessa toimintaan tulisi budjetoida enemmän resursseja ja karsia hallinnosta ja tukipalveluista - eikä päinvastoin!

Suomen tilastokeskuksen mukaan vuotuinen inflaatio oli lokakuussa 2,3 prosenttia. Talouden suunnitteleminen sen varaan, että jäsenmaksua ei nosteta kulujen kasvaessa, ei ole pitkäjänteistä taloussuunnittelua vaan populismia. Pitkällä aikavälillä linjaus syö mahdollisuuksia edunvalvonnalta, eli käytännössä siltä, että opintoetuudet saataisiin sidottua indeksiin ja korkeakoulutuksen maksuttomuus turvattua. Jos vaihtoehtoina on sata euroa vuodessa, tai tuhat euroa lukukaudessa - tiedät mitä ostat.

Tamyn jättävänä entisenä opiskelija-aktiivina toivoisin, että ylioppilaskunta uskaltaisi kaivaa luurangot omalta ullakoltaan. Pään työntäminen pensaaseen silloin, kun yhtenä mahdollisena tulevaisuudenkuvana on kaikille maksullinen korkeakoulutus vuonna 2020, ei herätä arvostusta. Jään odottamaan, milloin syntyy ylioppilaskunnan sisäinen perussuomalaisten joukko, vallitsevaa päätöksenteko- ja vallanjakojärjestelmää aktiivisesti kritisoiva oppositio, joille toimintamallin perusteiksi ei riitä se, että näin on aiemminkin toimittu. Ei pelkällä innokkuudella ja hyvillä aikeilla saada toteutettua ammattimaista opiskelijoiden edunvalvontaa.

Katri Suhonen
väistyvä kv-sihteeri

Näin talousarvio syntyy

Talousarvion ja toimintasuunnitelmaesitysten valmistelu on ylioppilaskunnan hallituksen ja pääsihteerin tehtävä. Se pyytää aloitteita sektoreilta ja edustajistoryhmiltä. Talousjaoston lausuntojen pohjalta hallitus valmistelee esityksen edustajistolle, joka viime kädessä linjaa ensi vuoden toiminnasta.

Yksittäisen opiskelijan jäsenmaksu tulee olemaan 94 euroa lukuvuonna 2011-2012, josta 5 euroa tilitetään suoraan SYL:n ja OLL:n toimintaan ja 42 euroa YHTS:lle. Loput 47 euroa jäävät ylioppilaskunnan käyttöön. Käytöstä päättää edustajisto hallituksen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesityksiä kuultuaan.

Mihin se raha menee?

Joitakin esimerkkejä Tamyn kuluista

Yleinen- ja taloushallinto: 293 520 euroa

Tamyn alumnitoiminnan käynnistäminen: 2 000 euroa

Uudet tietokoneohjelmat: 10 000 euroa

Historiateos: 31 950 euroa

Tamyn projektit: 10 000 euroa

Tamyn tiedotus: 10 000 euroa

Hallituksen edustus: 6 000 euroa

Katso lisää Tamyn talousarviosta 2011

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (28)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

voi teitä (09.12.10, kello 21:22)
"Vuoden 2011 talousarviosta hallintokulut syövät lähes 300 000 euroa eli arviolta 25 € per jäsen (julkaisut ja kalenteri pois lukien). Vastaavasti kaikkeen muuhun ylioppilaskunnan toimintaan kuluu 23,5 € yksittäisen opiskelijan jäsenmaksusta - tämä pitää sisällään niin Aviisin, edunvalvontasektorit, lainopillisen neuvonnan, projektit, ainejärjestöavustukset, tiedotuksen, julkaisut, kalenterin kuin pakettiautonkin. Vuoden 2007 toteumaan verrattuna yleisen hallinnon kulut ovat nousseet yli 40 000 eurolla. Tästä pelkästään hallituksen kasvaneiden kulujen osuus on 22 000 euroa - eli siltä osin on toteutunut yli 40 prosentin nousu."

Ei helvetti, voivatko nämä luvut to-del-la pitää paikkansa? Uskomatonta!
Tiina H (09.12.10, kello 22:35)
On aikamoista populismia meuhkata siitä, miten rahaa valuu "yleiseen hallintoon". Hallintoon rahan käyttäminen kuulostaa niin klassisesti pahalta. Kun katsoo talousarviota tarkemmin, niin havaitsee, että sen alle menee paljon ylioppilaskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä pieniä menoja kuten postituskuluja, puhelinkuluja, työntekijöiden terveydenhuoltomaksuja, toimitilavuokria, nettiyhteyksiä ja jäsenrekisteriä. Eli hallinto on yläkäsite pienille arkisille menoille, joita tarvitaan organisaation pyörittämiseen.

Päätoimittaja Honkanen on kyllä valinnut melko tarkoitushakusesti nuo esimerkit, joissa kerrotaan, mihin raha menee. Itsekin olisin kaksi vuotta sitten katsonut noita, että mitä vittua. Nyt tajuan, että ne ovat ihan perusteltuja menoja.

Hallituksen kulut ovat kasvaneet vuoteen 2007 verrattuna, koska ollaan otettu käyttöön työhallitus. On huomattavasti halvempaa maksaa kokouspalkkioita, joilla juuri ja juuri elää työhallitukselle kuin palkkaa työntekijöille.
Saint-Just (09.12.10, kello 22:45)
Toiminnan demokraattisuutta ja uskottavuutta lisäisi siis edustuksellisten hallituksen ja edustajiston korvaaminen epämääräisillä, vapaaehtoisilla elimillä jotka "aidosti osallistaisivat opiskelijat toimintaan"? Ylioppilaskunnan toiminnan on oltava sen jäsenten näköistä, eikä tätä, saati minkäänlaista demokraattisuutta toteuta vallan siirtäminen näennäisen "ammattimaisten" sihteerien käsiin. Panostus hallituksen jäseniin sekä heidän työpanokseensa on panostusta juurikin toimintaan, vaikkei se sihteeristön kahvitauoilla siltä tuntuisikaan - ja hyvä niin.
Seppo Honkanen / Aviisi (09.12.10, kello 22:55)
"Päätoimittaja Honkanen on kyllä valinnut melko tarkoitushakusesti nuo esimerkit, joissa kerrotaan, mihin raha menee."

Tämä ei ole päätoimittaja Honkasen kirjoittama artikkeli. Mutta tottahan toki esimerkit on valittu ns. tarkoituksella: ne ovat poimintoja monta liuskaa pitkästä talousarviosta.

Kiinnostuneet voivat tutkia Tamyn talouslukuja kokonaisuudessaan osoitteessa:
www.tamy.fi/fi/index.php?...
Tiina H (09.12.10, kello 23:03)
Pahoittelut, katsoin, että nuo esimerkkiluvut esiintyivät muissakin jutuissa varsinaisen tekstin jälkeen. Mutta silti ne ovat juuri pahimman näköisiä :)
Ilkka T. (09.12.10, kello 23:41)
"Vuoden 2011 talousarviosta hallintokulut syövät lähes 300 000 euroa eli arviolta 25 € per jäsen (julkaisut ja kalenteri pois lukien)."

Luvut pitävät paikkansa - sillä oletuksella, että kaikki hallituksen jäsenten, pääsihteerin, taloustoimiston ja toimistosihteerin tekemä työ on hallintoa. Seuraavassa vertailun vuoksi joitakin esimerkkejä siitä, mitä kaikkea hallitus on tehnyt tänä vuonna:

- Opiskelijoiden edustaminen yliopiston strategiaa toimeenpanevassa työryhmässä, yliopiston viestintästrategiatyöryhmässä, yliopiston kansainvälistymisohjelmaa laativassa työryhmässä, opetusneuvostossa, opintotukilautakunnassa, Terveystyöryhmässä,
YTHS:n ja TOAS:in valtuuskunnassa ja Atalpan hallituksessa.

- Kannanottoja seuraavista asioista: opiskelijoiden toimeentulon parantaminen, yliopiston uusi strategia, lukukausimaksujen torjuminen, opiskelijoiden näkökulman sivuuttaminen yliopiston rakenneuudistuksessa, opintotuen indeksikorotuksesta luopumista vastaan sekä yliopistokiusaamista vastaan.

- Organisointi Tamyn jäsenten osallistumiseksi maksuttoman koulutuksen puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen.

- Ainejärjestöjen ohjeistaminen yliopiston rakenneuudistuksesta.

- Lukuisia tapaamisia mm. yliopiston kanslerin, rehtorin, vararehtoreiden, hallintojohtajan, kielikeskuksen johtajan, kirjaston johdon, Ura- ja rekrytointipalveluiden, opetuksen kehittämispäällikön sekä opinto- ja kansainvälisten asiain päällikön ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtajan sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa.

Jne. jne.

Tämä kaikki on siis edellämainittujen kriteereiden mukaan hallintoa. Opiskelijaedunvalvonnan kanssa sillä ei mitä ilmeisimmin ole mitään tekemistä. Suosittelen lukijaa miettimään, onko asia todellakin näin yksioikoinen ja suhtautumaan tarpeen vaatimalla kriittisyydellä myös muihin tekstin sisältämiin väitteisiin.
Otto Auranen (10.12.10, kello 0:16)
On mahdollista, ehkä jopa todennäköistä, että Suhosen Katri oli pätevämpi kv-sihteeri Tamyssa kuin minä ikinä olin koulutuspoliittisena sihteerinä. Sama voi koskea kaikkia viime vuosien Tamyn sektorisihteereitä, joiden työtä Katri näyttää käsittelevän oletuksellisesti jäsenistön kannalta hyvänä ja tehokkaana toimintana.

Silti voi kysyä, eikö tätäkin työpanosta (ja Aviisin toimisttamista) voisi ostaa parempana valmiilta ammattilaisilta, eikä rekrytoida yo-kunnan työntekijöiksi opiskelijoita, joista useiden vuosien harjaantumisen jälkeen tulee kokeneita työntekijöitä. Nyt ongelma näyttää jostain syystä olevan lähinnä opiskelijoiden täyttämässä hallituksessa.
Ilkka T. (10.12.10, kello 0:20)
"Vai mitä tuumisitte kunnasta, jonka virkamiehet niin ikään kuntalaisina linjaisivat muiden kuntalaisten puolesta heidän näkökulmansa asioihin."

- Epäilemättä aika ikävä systeemi olisi se. Tällainen mallihan Tamyssa oli käytössä 90-luvulla, jolloin sihteerit (=virkamiehet) tekivät linjaukset ja hallitus toimi käytännössä vain kumileimasimena. Mallin ilmeisten ongelmakohtien vuoksi siirryttiin kunnistakin tuttuun malliin, jossa ylin linjaaja ja päätöksentekijä on jäsenistöstä koostuva hallitus.
Ei näin (10.12.10, kello 1:10)
"siirryttiin kunnistakin tuttuun malliin, jossa ylin linjaaja ja päätöksentekijä on jäsenistöstä koostuva hallitus."

Hallitus väittää olevansa opiskelijoiden aito edustaja, vaikka se on valittu kähmimällä edustajiston kulisseissa: hallitushan ei edusta tasapuolisesti edes edustajiston kokoonpanoa! Vai missä hallituksesta on esim. Kokoomus? Ja edustajistovaaleissahan äänestää alle 30% jäsenistä.

Joten nämä hallituksen sorvaamat "opiskelijoiden kannanotot" asioihin eivät todellisuudessa ole opiskelijoiden yhteisiä kantoja, vaan pienen vasemmistolaisen opiskelijajoukon kantoja.

Pitäisi varmaan tutkia tuota talousarviota - en voi käsittää, mihin 300 000 euroa oikeasti hukkuu.
Ilkka T. (10.12.10, kello 9:12)
"Hallitus väittää olevansa opiskelijoiden aito edustaja, vaikka se on valittu kähmimällä edustajiston kulisseissa: hallitushan ei edusta tasapuolisesti edes edustajiston kokoonpanoa!"

Ei Suomenkaan hallitus edusta tasapuolisesti eduskunnan kokoonpanoa. Näetkö tämänkin ongelmallisena?
Saint-Just (10.12.10, kello 11:36)
On sanottava, että kuntien kunnanhallitukset ovat pääasiallisesti koko kunnanvaltuustoa edustavia elimiä. Toisaalta tämän syyt lienevät osittain siinä, että kunnanhallituksen tehtävien luonne eroaa ylioppilaskunnan hallituksesta aika lailla...

Ylipäätään pidän valitettavana sitä, että erilaisia puoluepoliittisia klikkejä ylipäätään joudutaan ylioppilaskuntien hallituksiin ottamaan. On Tamyn edustajistossa enemmistön omaavilta sitoutumattomilta ryhmiltä jalo ele poliittisia broilereita ja muita dilentantteja kohtaan ottaa heitä mukaan hallitukseen - olkoonkin että koko sateenkaaren kirjoa ei saatu mukaan yhteisiin leikkeihin.
Carl Willandt (10.12.10, kello 13:14)
On ikävää ja jossain määrin outoa, että nimimerkki Saint-Just pitää valitettavana puoluepoliittisten "klikkien" osallistumista ylioppilaskuntien päätöksentekoon. Olisi mukava tietää, miksi näin on.

Pidätkö valitettavana myös sitä, että edustajisto, sitoutumattomien ryhmien johdolla, jaloudessaan valitsi jopa kuluvan vuoden puheenjohtajaksi puoluepoliittisen ryhmän edustajan?
Saint-Just (10.12.10, kello 14:02)
Nykyinen edustajisto osaa varmasti tehdä onnistuneita henkilövalintoja, enkä koe tässä yhteydessä tarpeelliseksi tuota asiaa sen kummemmin kommentoida.

Valitettavana pidän ennen muuta sitä, että ylioppilaskunnan sisäisessä politiikassa ryhmittäydytään puoluepoliittisten blokkien mukaisesti jonkinlaisen loogisen eturyhmäjaon sijaan.
DI, Hervanta (10.12.10, kello 15:04)
Saint-Just: Olen kovasti harvoin nähnyt eturyhmäkähmintää jotenkin loogisena toimintana, vaan nimensä mukaisesti eturyhmäkähmintänä.

Kovasti kuvaavaa on kuitenkin, että Aviisi jaksaa uhrata yhden numeron lähes yksinomaan ylioppilaskuntasisäpiirin jahkailuun, samalla kun valitetaan liiasta hallinnosta. Missä kaukana on se maailma, jota halutaan muuttaa?
Seppo Honkanen / Aviisi (10.12.10, kello 15:11)
"Kovasti kuvaavaa on kuitenkin, että Aviisi jaksaa uhrata yhden numeron lähes yksinomaan ylioppilaskuntasisäpiirin jahkailu"

28-sivuisessa lehdessä oli kaksi kolumnia, jotka käsittelivät tätä "sisäpiirin jahkailua". Lisäksi pari yleisönosastokirjoitusta, jotka liittyvät samaan aihepiiriin.

Totta tietysti on, että on perustelua kysyä, onko ko. asioita järkevä ruotia Aviisin sivuilla. Vastakysymys kuuluu: missä sitten?
DI, Hervanta (10.12.10, kello 17:29)
Ilmeisesti luemme vähän eri lehteä, sillä itselleni kyllä näyttäytyivät myös jotkut muut jutut (kuten "Vain Aviisin puuttumisen huomaisin") linjailevan samalla linjalla.

Tämä nyt ei kuitenkaan ole pointti, vaan että lehtenne on todella erinomainen, jota jaksaa ei-tamylainenkin lukea. Siksi onkin ikävä nähdä sen luisuvan, edes hetkittäin, johonkin Aikalais-henkiseen valituslaariin.

Vastauksena kysymykseesi: edarikiusaa.blogspot.com on vielä vapaana.
Seppo Honkanen / Aviisi (10.12.10, kello 17:54)
Hah, blogspot-osoitteeseen ei ole toistaiseksi tarvetta. Mutta kiitos vinkistä, laitan toki korvan taakse.

"Tämä nyt ei kuitenkaan ole pointti, vaan että lehtenne on todella erinomainen, jota jaksaa ei-tamylainenkin lukea. Siksi onkin ikävä nähdä sen luisuvan, edes hetkittäin, johonkin Aikalais-henkiseen valituslaariin. "

Kiitos.

Ymmärrän kritiikkisi varsin hyvin. Myös omasta mielestäni on ikävää, että näiden ruotiminen lehden sivuilla tuntuu olevan ainoa tapa vaikuttaa asioihin.

Olen ollut Aviisin päätoimittaja pian 2,5 vuotta. Tietoinen linja on kaudellani ollut, että Aviisi keskittyy yleisesti kiinnostavaan sisältöön: ei niinkään organisaation (Tamy) toiminnan tai toimimattomuuden ruotimiseen.

Mutta joskus tälläisiäkin asioita on näköjään pakko käsitellä. Lehti kun ei synny pelkästä pyhästä hengestä ja työnilosta - vaikka tekeminen mukavaa onkin! Kuluneen syksyn aikana Aviisia on toimittanut kahden kuukauden ajan PELKÄSTÄÄN päätoimittaja, siviilipalvelusmies ja avustajat. Toimittajalle ei ole palkattu sijaista.

Ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että Aviisin resursseista tingitään joka vuosi lisää ilman, että se näkyy lehden laadussa.
Seppo Honkanen / Aviisi (10.12.10, kello 20:25)
Koska tähän on hyvä lopettaa, niin...

Mainittakakoon näin työillan päätteeksi, että mitään henkilökohtaista hyötyä en saa puolustamalla Aviisia. Päinvastoin - päätoimittajana pääsisin helpolla, jos olisin hiljaa, tekisimme ohutta lehteä ja sillä siisti.

Mutta niinhän se menee, että me ihmiset tuppaamme rakastua siihen, mitä teemme. Koen tärkeäksi, että Aviisi on mahdollisimman laadukas lehti. Siksi istun toimituksessa vaikka keskellä yötä. Ja siksi minua myös risoo, että resursseja on kovin niukasti. (Välillä tekisi melkein mieli maksaa avustajille omasta pussista!) Eräs syy Aviisin puolesta meuhkaamiseen on, että toivon seuraajilleni jäävän mielekkäät resurssit sitten, kun itse olen vaihtanut työpaikkaa toisille tantereille. Mielestäni Aviisi on vaalimisen arvoinen 51-vuotias instituutio.

Mutta eivät nämä nyt lopultakaan niin kovin vakavia asioita ole. Ne oikeasti merkittävät asiat ovat jossain ihan muualla.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
Pieni Tarkennus (10.12.10, kello 23:01)
Otto Auranen kirjoitti:
"Silti voi kysyä, eikö tätäkin työpanosta (ja Aviisin toimisttamista) voisi ostaa parempana valmiilta ammattilaisilta, eikä rekrytoida yo-kunnan työntekijöiksi opiskelijoita, joista useiden vuosien harjaantumisen jälkeen tulee kokeneita työntekijöitä."

Nyt, Otto, olet juuttunut ajalle, jolloin olet itse työskennellyt Tamyssä. Nykyisestä Tamyn sihteeristöstä ja Aviisin toimituksesta koostuvasta poppoosta suurin osa on valmistuneita maistereita. Osa ollut jo työhönottohetkellä: ainakin tänä syksynä palkattu soposihteeri Tea Hoffren, toimittaja Hertta-Mari Kaukonen ja pääsihteeri Kati Rajala. Lisäksi väistyvä kv-sihteeri on valmistunut työskentelynsä aikana. Muut sihteerit (2 kpl) ja Aviisin päätoimittaja ovat graduvaiheen opiskelijoita, joilla on paljon työkokemusta. Eikö tämä tosiaan riitä sinulle, Otto? Mitä sinun ammattimaisuuden kriteerisi ovat?
homo economus (11.12.10, kello 7:26)
Millainen kompetenssi edarilla on talousasioissa? Tosiasia on, että Tamy haaskaa rahaa moniin asioihin, mutta ei osaa resursoida strategisesti merkittäviä kohteita. Pitäisi myös katsoa toiminnan hyötysuhdetta: kuinka moni jäsen siitä hyötyy.
Matti (11.12.10, kello 16:26)
Kiitos Katri Suhoselle tästä avautumisesta! Hauskaa, että jollakulla on rohkeutta julkisesti omalla nimellään kritisoida ylioppilaskunnan rakenteita. Eihän kritiikki tietenkään mihinkään johda, mutta mitä tahansa organisaatiota on joskus terveellistä vähän ravistella. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Aleksi Rantala (12.12.10, kello 16:23)
Aukikirjoitettuna kv-sihteerimme siis väittää tässä, että pääsihteerin, seitsenhenkisen hallituksen ja puheenjohtajan tehtävät voisi tehdä yksi henkilö. Tehtyäni tänä syksynä keskimäärin 60h/viikossa ylioppilaskuntaan liittyviä tehtäviä en aivan niele tätä väitettä. On ikävää, ettei kv-sihteeri kykene arvostamaan esimiehensä tai työtoveriensa ja yliopiston opiskelijoita työnantajana edustavan hallituksen työpanosta.

On totta, että ylioppilaskuntavaalit eivät ole houkutelleet opiskelijoita äänestämään ja sen myötä on perusteltua suhtautua tietyin varauksin jäsendemokratian tuottamaan edustajistoon ja edustajiston valitseman hallituksen legitimiteettiin. Legaalisuutta se ei silti vähennä. Kv-sihteerin kanssa työskennelleenä pidän myös yllättävän naiivina ajatusta siitä, että se vähäinenkin demokraattisuus, joka yo-kunnan hallinnossa toteutuu pitäisi poistaa ja siirtyä jonkinlaiseen valistuneeseen diktatuuriin vain siksi, että demokraattisuus tuottaa päätöksiä tai henkilövalintoja, jotka eivät syystä tai toisesta miellytä.

Kokonaisuudessaan olen hämmentynyt myös siitä, että ihmiset hakeutuvat yo-kuntiin töihin juuri sen erityispiirteiden vuoksi, mutta lähtiessään toivovat, että yo-kunta olisi enemmän kuin mikä tahansa työpaikka. Tosiasia on, että yo-kunnat ovat poliittisia institutioita, opiskelijoiden järjestöjä ja niissä tulee olemaan poliittista kontrollia ja opiskelijoita hallinnossa.

Ylioppilaskunnan puolesta tahdon vielä kiittää raskasta ja haastavaa tehtävää kolme vuotta erittäin onnistuneesti hoitanutta Katri Suhosta ja toivottaa oikein lämpimästi hänelle hyvää jatkoa ja menestystä urallaan. Katrin kanssa on ollut miellyttävää, luotettavaa ja helppoa tehdä yhteistyötä.
MM (12.12.10, kello 18:26)
Tässä pieni ehdotus riidan ratkaisemiseksi: Yo-kunnan jäsenyys vapaaehtoiseksi.

Ainoa syy sille, miksi yo-kunta ei ole "jäsentensä näköinen" tai "demokraattinen" on se, että siihen on pakko kuulua niidenkin, joita koko touhu ei pätkääkään kiinnosta. Tämä ehdotukseni synnyttäisi korjauksen ihan itsestään.

Ai niin, mutta kaikkihan kyllä tietävät mistä tässä kiistassa on oikeasti kyse.

Vähän sama juttu kuin armeijankin kanssa. Mukamas uskotaan, että joku "maanpuolustustahto" on aivan huikean korkealla, mutta vapaaehtoisuuteen ei silti uskallettaisi suin surminkaan. Kumma juttu kuitenkin, miten esim. ammattiliitot pärjäävät kyllä vapaaehtoisenkin jäsenyyden kanssa, vaikka ehkä tärkeimmän palvelun saisi halvalla Loimaan kassastakin.

Jos minulle on joskus Tamystä jotain hyötyä koitunut, ainakaan en ole sitä kyllä itse havainnut. (Muistettakoon varmuuden vuoksi, että Aviisin viime numerossa kerrottiin, että "edunvalvonta" maksaa 3e/jäsen.)
Aleksi Rantala (12.12.10, kello 18:43)
Niin, osa meistä mieluummin katselee mm. 10 000 euron lukukausimaksuja, 100 euron Atalpa-maksuja ja maksaa ruuastaan kampuksen viereiseen ravintolaan 8,50/kerta opintolainastaan kuin maksaa vajaata satasta vuodessa yo-kunnan jäsenyydestä ja YTHS:n palveluista. Kyse on tosiaan ehkä ennen kaikkea siitä, että olemassa olevaa tilannetta ja toteutumatta jääneitä uhkia on hankalaa verrata ja sen myötä havaita jäsenyyden hyötyjä.

(Ja mitään tuollaistahan ei edellisessä Aviisissa kerrottu. Edunvalvontaan menee jäsenmaksusta n. 3 euroa soposektorille, n. 3 euroa koposektorille, n. 3 euroa kv-sektorille ja reilut 3 euroa järjestösektorille.)
MM (12.12.10, kello 19:03)
Pahoittelen vilpitöntä väärinkäsitystäni kolmen euron suhteen, korjaus on selvästi paikallaan.

Kv- tai järjestöasiat eivät kuitenkaan kosketa minua millään tavalla, joten tässä neljän sektorin mallissa maksan itseäni koskevasta edunvalvonnasta siis kuusi (6) euroa per vuosi. Edelleen melko pieni osa jäsenmaksusta.

Pakkojäsenyyden perusteluissa käytetyt uhkakuvat ovat perinteisesti aina olleet absurdiin asti liioiteltuja. Ilman yo-kuntien pakkojäsenyyttä Suomi irrottautuisi välittömästi pohjoismaisesta perinteestä ja hyvinvointivaltioideologiasta. Kaikki maksaisivat anglo-amerikkalaistyylisiä lukukausimaksuja, itkisivät ja kiristelisivät hampaita. Näinhän se varmasti menisi joo.
Ilkka T. (13.12.10, kello 0:34)
"Kv- tai järjestöasiat eivät kuitenkaan kosketa minua millään tavalla"

Aika rohkeasti sanottu ja veikkaan että kirjoittajalla ei ole kovin hyvää kuvaa siitä, mitä sektoreille kuuluu. Kv-sihteerin toimenkuvaan kuuluu vaihtareiden avustamisen lisäksi esimerkiksi kielikeskukseen vaikuttaminen ja järjestösektorilla mm. pidetään ainejärjestöjä ajan tasalla siitä, mitä yliopistolla on menossa ja kuinka ne voivat parhaiten vaikuttaa oppiaineidensa asioihin.

Nämä siis esimerkkeinä. Tietysti on mahdollista, ettet ikinä ole käynyt ainuttakaan kurssia kielikeskuksessa ja että ainejärjestösi ei harrasta minkään sortin edunvalvontatoimintaa. Moista skenaariota rohkenen kuitenkin hiukkasen epäillä.

P.S. Sektoreiden hinta per opiskelija lienee lähempänä neljää euroa kuin kolmea kun otetaan huomioon myös hallitusvastaavien palkkiot. Lisäksi rohkenen epäillä, että yksikään edunvalvontasektori kykenisi toimimaan nykyisellä tehollaan ilman minkäänlaista hallintoa.
Otto Auranen (18.12.10, kello 11:24)
Katri kirjoitti: "Nyt, Otto, olet juuttunut ajalle, jolloin olet itse työskennellyt Tamyssä. Nykyisestä Tamyn sihteeristöstä ja Aviisin toimituksesta koostuvasta poppoosta suurin osa on valmistuneita maistereita."

Tämä on varmaan muuttunut osin. 90-luvun lopulla suurin osa sihteereistä oli graduvaiheen opiskelijioita, osa maistereita, osa valmistui työnsä aikana. Toinen kysymys on se, tekeekö maisterintutkinto itsessään kenestäkään hetivalmista (järjestö)työntekijää.

Ymmärsin Katrin kirjoituksen pääargumentiksi sen, että opiskelijoista koostuvaa kokematonta hallitusta ei pidä päästää johtamaan sihteeriammattilaisia. Näin käytännössä oli 1990-luvun lopulle asti Tamyssa: kokouspalkkioita saava hallitus ei oikeastaan johtanut toimintaa, koska se ei pystynyt panostamaan tarpeeksi aikaa yo-kuntatoimintaan.

Tämä johti virkahenkilövaltaan, jossa verotusoikeudella varustettu organisaatio ei ollut niin vahvassa demokraattisessa johdossa kuin olisi ehkä pitänyt. Siksi kuukausipalkkiota saavat hallitukset. Jos vuoden istuvalla hallituksella menee liian suuri osa vuodesta asioiden opetteluun, pitäisikö hallitukset valita kahdeksi vuodeksi eli edustajistovaalikaudeksi? En tiedä olisiko tämä käytännössä mahdollista opiskelijoiden elämäntilanteiden takia, mutta voisi ratkaista lyhytjänteisyysongelmia.
Otto Auranen (18.12.10, kello 11:37)
Pahoittelut, pistin äskeisessä kommentissani Katri Suhosen suuhun nimimerkin Pieni tarkennus kommentit Tamyn työntekijöiden koulutustasosta. Oletin jostain syystä, että kommentti on Katrin kirjoittama, mutta näin ei ole, kun tekstin tarkemmin lukee.