Harjoittelutuesta leikataan kuukausi

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa on otettu käyttöön uusi harjoittelutukikäytäntö, jonka mukaan opiskelijoille myönnetään yhden kuukauden eli 1 100 euron harjoittelutuki entisen kahden kuukauden eli 2 200 euron tuen sijaan.

"Politiikan tutkimuksen opiskelijoiden kannalta tämä on ongelmallista, koska suurin osa harjoittelupaikoista edellyttää vähintään kahden kuukauden tukea", sanoo Tamyn edustajiston varapuheenjohtaja Johannes Lehtinen.

Aiemmin harjoittelupaikka on maksanut kolmen kuukauden harjoittelusta yhden kuukauden harjoittelutuen.

"Joudumme hyvin eriarvoiseen asemaan Helsingin ja Turun yliopistoista tulevien opiskelijoiden kanssa", ainejärjestö Iltakoulun puheenjohtaja Saara Kuittinen toteaa. "Jos heille myönnetään kahden kuukauden harjoittelutukea ja meille ei, niin onhan se nyt selvä, keitä harjoitteluun valitaan."

Yksiköstä on edelleen myönnetty opiskelijoille lisätukea toiselle harjoittelukuukaudelle niin, että harjoittelupaikan saaminen on ollut mahdollista.

"Suurin ongelma on se, että opiskelijat joutuvat neuvottelemaan uuden käytännön käyttöönottoa harjoittelupaikkojen kanssa", Lehtinen sanoo.

"Opiskelija on joutunut ensin kysymään harjoittelupaikasta, voivatko nämä ottaa harjoittelijan yhden kuukauden tuella. Kun vastaus on monessa tapauksessa ollut kielteinen, opiskelija on ottanut uudelleen yhteyttä yliopistoon, jonka jälkeen yliopisto on selvittänyt, myönnetäänkö lisätukea."

Kuittisen ja Lehtisen korviin ei ole vielä kantautunut, että opiskelija olisi tullut hylätyksi uuden käytännön takia.

"Viestissä, joka yksiköltä on tullut, lukee hyvin selvästi, että lisätukia ei riitä kaikille", Kuittinen sanoo. "On hyvin erikoista, että opiskelijat laitetaan ajamaan yliopiston rahapolitiikkaa."

Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt ry:n (THT) perustaja Kari Laurila ei näe opiskelujen aikaista työharjoittelua ongelmana. Sen sijaan Laurilan mukaan yritykset ottavat työttömiä työnhakijoita harjoitteluun ilmaiseksi työvoimaksi.

"Harjoittelijan voi ottaa tylysti töihin, eikä tarvitse sitoutua taloudellisesti mitenkään", Laurila toteaa. "Se on johtanut siihen, että harjoittelijoita kierrätetään. Kun harjoitteluaika tulee täyteen, pannaan yksi harjoittelija pois ja otetaan uusi tilalle."

Laurilan mielestä Suomen työharjoittelujärjestelmässä on monenlaisia ongelmia. Toisaalta ammattitaitoisilla harjoittelijoilla teetetään ammattilaisen töitä.

"Tällä systeemillä, joka nyt on luotu, syödään oikeita työpaikkoja", Laurila sanoo.

Laurila korostaa, että THT ei ole työharjoittelua vastaan.

"Mutta järjestelmää käytetään useissa paikoissa surutta väärin. Aikamoisen remontin järjestelmä tarvitsisi."

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Päivi Kermisen mukaan työharjoittelijoiden ketjuttaminen samassa yrityksessä on harvinaista. Ministeriön tekemässä tilastotarkastelussa oli vain vähän sellaisia yrityksiä, joissa oli ollut useita työharjoittelijoita peräkkäin.

"Meidän tilastotietomme eivät tue sitä, että yritykset palkkaisivat työharjoittelijoita oikean työntekijän palkkaamisen sijaan", Kerminen sanoo.

Ministeriön tekemän tilastotarkastelun mukaan vain noin neljä prosenttia suomalaisista yrityksistä otti vuosina 2007-2009 harjoittelijoita tai työelämävalmennuksessa olevia.

"Tämä kertoo siitä, että kovin isosta ongelmasta ei voi olla kysymys."

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän raportin mukaan nuorille suunnatusta työmarkkinatuella harjoittelusta työllistyi vain noin 12 prosenttia nuorista. Kermisen mielestä tämä ei ole ongelma.

"Työharjoitteluun menee alle 25-vuotias nuori, jolla ei ole ammattikoulutusta. On epärealistista ajatella, että kouluttamaton nuori työllistyisi."

Kermisen mukaan tukityö ja harjoittelu ovat kaksi eri palvelua, joita ei voi niputtaa yhteen.

"Tukityössä oleva henkilö on työsuhteessa, ja työhön maksetaan palkkatukea. Yrityksissä työnantajan osuus palkkauskustannuksista on noin 70 prosenttia. Ei kukaan palkkaa työntekijää, että saisi palkkatukea."

Eräässä ministeriössä harjoittelijana työskentelevän Laurin (nimi muutettu) mukaan työharjoittelijan arki on lähinnä yksinäistä odottelua.

"Homma tuntuu lähinnä siltä, että täytän virkamiesten sähköpostin pari kertaa viikossa tyhjänpäiväisillä dokumenteilla, joita kukaan ei jaksa lukea."

Työtehtävät ovat harvassa.

"Päivät täyttyvät netissä pyöriessä, kun odottelen kotiin pääsyä. Vaikka tekemistä ei ole, kellokortti pitää huolen, että istun tyhjän panttina koko päivän."

Aluksi Lauri yritti kysellä, olisiko jotain, mitä voisi tehdä, mutta luovutti, kun tarjolla oli harvoin mitään.

"Kun tekemistä ei ole, luovuus, aloitekyky ja motivaatio ovat jääneet matalaksi. Edelleen on myös epäselvää, kuka on harjoittelijasta vastaava henkilö."

Samuli Huttunen