Sanoja taiteesta

Helsingin ja Turun kirjamessut ovat onnellisesti päättyneet, ja kustantajat voivat jälleen olla julkaisematta kirjoja koko loppuvuonna, kaikki kassahitit kun ovat näinä kahtena viikonloppuna jo rutistettu ulos hirveässä hässäkässä ja tungettu yhteen halliin.

No ei nyt sentään liioitella. Hyvää kirjallisuutta on tulossa loppuvuonnakin, ja Tampereen helmikuinen Henki & Elämä jakaa julkaisuja fiksusti myös alkuvuoteen.

Tietyllä mittapuulla kirjamessujen ulkopuolinen anti on jopa sisällökkäämpää. Sillä mitäs siellä messuilla nyt julkaistiinkaan?

Turussa ja Helsingissä eniten mainosta saivat sellaiset maamme ykköskirjailijat kuin Matti Nykänen, Tommi Evilä, Wilson Kirwa, Ruben Stiller ja Tanja Saarela. Markku Uusipaavalniemi suhaisi kirjan curlingista, aivan kuin hän haluaisi neuvoa suomalaisille, kuinka harjata, eikä puolisalaa markkinoida itseään eduskuntaan jo roimasti ennen kuin vaalimainonnan saa virallisesti aloittaa.

Eikä Uusis ole ainoa. Saarela ja Viivi Avellankin pyrkinevät eduskuntaan, joten tyhjänpäiväisen, populistisen opuksen joulumarkkinoille pukkaaminen on heiltäkin varsin älykäs siirto. Kirja kustannetaan heidän puolestaan, mainonta menee kustantamojen ja kulttuuritapahtumien piikkiin ja sitten saa käydä vielä tilaisuuksissa patsastelemassa ja puhumassa itsestään.

Saarela-kirja on hyvin kyseenalainen julkaisu "kauniin naisen ahdingosta", joka ihan vakavissaan kysyy: "Voiko politiikassa toimia saamatta vammaa sieluunsa?" Avellan kirjoineen puolestaan on Suomen ehkä kallein kokoomusvitsi.

Politikointi ja rahan haju leviävät kulttuuriin kuin tauti. Kirjamessujen kohtalo alkaa huolestuttaa, sillä joskus ne kenties olivat oikeiden kirjailijoiden ja oikeiden lukijoiden kohtaamispaikkoja, eivätkä läpinäkyvän vaalilobbauksen, rahantekijöiden ja narsistien kehtoja, jossa pahvihahmoa ei erota oikeasta bimbosta.

Jantso Jokelin