Vilppiä ja vilpittömyyttä yliopistolla

Yliopistolain 19 §:n ja -asetuksen
20 §:n mukaan epärehellinen toiminta opiskelussa johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Henkilökunnan tietoon lunttaustapauksia tulee vuosittain vain muutamia. Tapaukset käsitellään yleensä ilman virallista tahoa, minkä vuoksi niistä ei jää merkintää.

Yliopistolta varastaminen sen sijaan tarkoittaa normaalin käytännön mukaisesti aina rikosilmoitukseen poliisille. Vessapaperia lainaava opiskelija ei ehkä tule ajatelleeksi, että kyseessä on näpistys.

Virallisen tiedon mukaan yliopiston omaisuuden viejä on kuitenkin vain harvoin opiskelija.

Aviisi selvitti, millaista vilppiä opiskelijat ovat yliopiston tiloissa harjoittaneet.

Henkilökunta muisti tapauksia esimerkiksi esseiden ja harjoitustöiden kopioinnista, mutta usko opiskelijan perusvilpittömyyteen on vielä vahva.

Oikeustieteiden laitoksen amanuenssi Merja Huusko kertoo, että puhuttelu on ensimmäinen keino, jos vilppi tulee ilmi. Huusko muistelee, ettei mikään tapaus olisi mennyt rehtorille asti viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Lunttaustapaukset pyritään käsittelemään talon sisällä. Vilpistä kärynneelle saattaa olla rangaistus luvassa, mutta ensin hänellä on tilaisuus selittää tekosiaan.

Kuulemistilaisuuden pohjalta annetaan päätös, ja jos asia punnitaan vakavaksi, voi tilanne johtaa yliopistosta erottamiseen korkeintaan yhdeksi vuodeksi.

Viime hetkellä esseetään kokoon raapiva opiskelija saattaa tuntea kiusausta copypaste-toimintoon.

Virallisia lukuja tällaisen yleisyydestä on hankala sanoa - varsinkaan tapauksista, joissa ei ole jääty kiinni. Huusko kuitenkin epäilee, että copypastettaminen olisi jonkin verran yleistynyt.

"Tosin kysymys voi olla vain opiskelijan ymmärtämättömyydestä.Netin tekijänoikeudet eivät ole monelle selvät. Ensikertalaista ei kohdella kovin ankarasti."

Vahinkovilpin tekijöitä varmasti rauhoittaa tieto siitä, ettei yliopisto myöskään pidä mustaa kirjaa, jossa rikos olisi ikuisesti muistissa. Kun seuraamukset on kärsitty, asia voidaan unohtaa.

Tampereen yliopiston kansleri Jorma Sipilä uskoo, että kopioiminen on yleistyvä trendi. Sipilän mukaan kopiointi on yleistä esimerkiksi Englannin yliopistoissa, joissa opiskelijat suhtautuvat tutkimusten mukaan vilppiin yllättävän myönteisesti.

"Suomessa vilppi on vielä harvinaista. Tähän vaikuttaa tietysti se, että suomenkielistä materiaalia on vähemmän tarjolla, mutta kyllä meillä on vielä hyvä opiskelumoraalikin", Sipilä toteaa.

Sipilä kiteyttää, että aikakauden logiikka on helpommalla enemmän. Usko yhteisten sääntöjen noudattamiseen on heikkenemässä. Amanuenssi Huusko kuitenkin toteaa, ettei ensimmäinen oletus harjoitustehtävää tarkastettaessa ole opiskelijan epärehellisyys.

"Jos vaikka kirjoitustyyli vaihtelee esseen sisällä kovasti, niin tsekkauskynnys kasvaa. Mutta ei meillä automaattisesti epäillä ja syynätä kaikkea."

Varkaat yleensä
ulkopuolisia

Usko opiskelijan vilpittömyyteen näkyy myös siinä, ettei yliopiston irtaimistoa ole karsittu minimiin. Hallintojohtaja Timo Lahden mukaan yliopistolta katoaa tavaraa varsin vähän siihen nähden, että se on kaikille avoin tila.

"Tuskin opiskelijoiden mukana juuri mitään lähtee. Varkaustapauksissa on tekijä yleensä ollut yliopiston ulkopuolinen henkilö, joka on tarkoituksella tullut tänne etsimään jotakin vietävää."

Lahden mukaan näpistyksiä tulee ilmi muutamia vuodessa. Ulkopuolisia varkaita ovat kiinnostaneet ATK-laitteet ja muu arvokas irtaimisto, mutta Lahti ihmettelee, miksi yliopiston opiskelijat ottaisivat jotakin mukaansa.

"Paperia nyt ehkä. Sitä kuluu niin paljon, ettei ehdi mitenkään perään katsoa. Vaikka viime vuosina paperinkulutuksemme on itse asiassa vähentynyt, joten senkään vieminen ei ole todennäköistä."

Veera Visapää