![]() |
|
Hallitus päätti pari vuotta sitten opiskelijavalintauudistuksesta, joka otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa syksyn 2014 yhteishaussa. Uudistuksessa suositaan opiskelijavalinnoissa niitä, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa, jotta mahdollisimman moni pääsisi opiskelemaan. Uudistuksella pyritään kohti EU:n tavoitetta entistä suuremmasta korkeakoulutettujen määrästä vuoteen 2020 mennessä.
Toimenpidettä perustellaan myös hakijasuman purkamisella ja työurien pidentämisellä. Hallituksen toiveena on ollut, että välivuosien määrä pienenisi, kun entistä useampi pääsisi suoraan toiselta asteelta korkeakouluun.
Uudistus ei vaikuta jo korkeakouluissa kirjoilla olevien opiskeluun. Mikäli päätän hakea toista korkeakoulupaikkaa ennen valmistumistani vaikkapa parin vuoden päästä ja olen kokeissa pätevä, pääsen uusille opiskelijoille varatuille paikoille.
Silti uudistus sapettaa. Työurien pidentäminen jää saavuttamatta, kun koulutuspaikkaa vailla olevat eivät uskalla ottaa vastaan sellaista paikkaa, joka ei ole unelmien täyttymys. Unelmien opiskelupaikka jää toisaalta myös monelle kirkastumatta nykyisellä toisen asteen opinto-ohjauksella, jolle ei ole ohjattu lisäresursseja opiskelijavalintauudistuksesta huolimatta.
Alanvaihtaminen pyritään onneksi myös jatkossa mahdollistamaan, mutta siitä tullee entistä vaikeampaa. Hallituksen päätös arvioida hakijoita paitsi osaamisensa myös opiskelutaustansa perusteella onkin kritiikin arvoinen.
Anne Soinsaari
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen