![]() |
|
Pääministerin isä teki sen taas. Valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen kertoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (22. joulukuuta), kuinka kansakuntien älykkyys selittää Pisa-tutkimuksen tuloksia.
Vanhasen tutkimusten mukaan Suomi pärjää Pisa-tutkimuksissa, koska täällä on älykkäitä lapsia. Ei tosin kaikkein älykkäimpiä, mutta älykkyyttämme paremmille sijoituksille meidät nostaa toimiva koulutusjärjestelmä.
Vastaavasti Afrikassa saadaan huonoja Pisa-tuloksia, koska siellä on tyhmät lapset ja huonosti toimiva koulutusjärjestelmä.
Vanhasen kirjoitus nosti vastalauseiden rintaman, joskin tällä kertaa äänessä olivat lähinnä toiset tutkijat, ja hekin vain yleisönosastolla. Muut tutkijat huomauttivat, että kaikenlaiset älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia, eikä niiden pohjalta voida asettaa kansoja fiksuusjärjestykseen.
Tiedotusvälineet eivät asiasta tällä kertaa juuri innostuneet, mikä oli iloinen yllätys - olisihan tässä ollut tilaisuus kysyä Matti-pojalta, mitä mieltä hän on isänsä ajatuksista.
Olihan kulunut jo kolme vuotta, kun isä-Vanhanen edellisen kerran kohautti älykkyyspuheillaan.
Tutkijoiden käymään keskusteluun en osaa maallikkona ottaa sen suuremmin kantaa. He kai tietävät, mitä regressio- ja korrelaatiolaskelmillaan tarkoittavat. En minä tiedä, olenko tyhmempi vai älykkäämpi kuin verrokki-tuomo Kinshasassa tai Brazzavillessä. Enhän edes tunne ketään afrikkalaista.
Oli silti mukava kuulla muiden tutkijoiden suusta, että Tatu Vanhanen on väärässä. Moraalisena ohjenuorana ajatus ihmisten universaalista älyllisestä tasavertaisuudesta on kaunis ja kannatettava.
Samalla kun keskitytään mitätöimään Vanhasen älykkyysteesejä unohtuu kuitenkin helposti se, että keskivertoafrikkalaisen mahdollisuudet saada koulutusta ja pärjätä elämässä ovat usein surkeat. Olivat he tyhmiä tai viisaita.
Siirtomaa-aikaan Afrikan alistamista perusteltiin sillä, että paikalliset olivat älyllisesti ala-arvoisia, ja tarvitsivat siksi valkoisen miehen heitä hallitsemaan. Nykyään halutaan kovasti ajatella, että afrikkalaiset ovat yhtä älykkäitä kuin muutkin, ja siksi heidän pitäisi pärjätä jo omillaan.
Tekisi silti mieli sanoa, että parempi vertailla älykkyyttä kuin rinnanympärystä tai peniksen kokoa. Loppujen lopuksi se lienee aivan sama. Porukasta löytyy aina se, jolla on eniten älliä tai isoin meisseli. Joidenkin suureiden mittaaminen on vain hankalampaa kuin toisten.
Ongelmallista kaikissa vertailuissa on se, että samalla, kun yhden itsetuntoa nostetaan, toisen lasketaan. Lohtua voi saada siitä, että jossain toisessa vertailussa roolit ovat päinvastaiset.
On kuitenkin mahdotonta määritellä ihmisen Kokonaisvaltaista Hyvyyttä, johon sisältyisivät oikein painotettuina sekä kielellinen, sosiaalinen että matemaattinen älykkyys, rytmitaju, sukuelimen koko ja vielä tietämys Hämähäkkimiehen trikoiden värityksestä eri aikakausina.
Ihmisen elämänlaatua pystyy sen sijaan vertailemaan ainakin johonkin pisteeseen asti eliniänodotetta katsomalla.
Esimerkiksi Sambiassa ja Botswanassa ihmiset ovat parikymppisinä jo elämänsä jälkimmäisellä puoliskolla. Jonkin sortin tasa-arvo siinä jää toteutumatta.
Tai ehkä me vanhustemme kanssa painivassa Suomessa vain olemme heitä tuplasti älykkäämpiä.
Tuomo Tamminen
Aviisin päätoimittaja
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Niin mikä oli se lopullinen totuus?
"Enhän edes tunne ketään afrikkalaista.
Oli silti mukava kuulla muiden tutkijoiden suusta,
että Tatu Vanhanen on väärässä. Moraalisena
ohjenuorana ajatus ihmisten universaalista älyllisestä
tasavertaisuudesta on kaunis ja kannatettava."
Tuo kertookin kaiken herra päätoimittajasta,
mutta jotenkin jutusta hohkaa läpi halu tarrata myytteihin ja spekulaatiohin silloin kun ne omasta
pt vinkkelistä katsottuna tuntuvat kivoilta ja kieltää
toisaalta kaikki mikä ei tunnu kivalta.
Onko haasteellista ulvoa susikuorossa? ;)
Tatu Vanhanen on hassu pikku jätkä. Kirjoitin aikoinaan oman ylioppilasaineeni hänen kirjoittamansa jutun pohjalta Hesarissa (aivan kuten Tuomokin!), joka oli ilmestynyt joskus vuosien 90-95 välillä, tod. näk. 1994, koska aineistot eivät ole yleensä niin vanhoja. Tuolloin Vanhasen rodullisesta requiemistä ei ollut vielä juuri mitään vihiä. Vanhasen HS-artikkeli käsitteli sitä, miksi kommunismi ei pärjännyt olemassaolon taistelussa. Hän otti käyttöön, yllätys yllätys, darvinismin, ja koska olin nuori lukiolainen tuolloin ja vaikutuksille alttiissa iässä, luonnollisesti komppasin häntä ja kirjoitin itsekin NL:sta darvinistisen kritiikin. Mitäkö sain siitä? Laudaturin, olemassaolon taistelussa. En tiedä, onko Vanhanen vanhempi (Snr.) oikeassa vai ei, mutta jotain hän tekee oikein, koska hänen poikansa on pääministerinä. Vaikka hän saattaa olla itse bigotismiin taipuvainen oikeistolainen arvokonservatiivi, hän ei kuitenkaan ole onnistunut indoktrinoimaan näitä oppejaan poikaansa, koska tämähän tunnetaan yleisesti viileäpäisenä Icemanina Kimi R:n tapaan, joka miettii ensin ja hötkyilee vasta sitten. Siis hötkyttää jotain helunaa. Ja hoitaa asialliset hommat ensin ja vasta sitten Ellun kanat. Toisin sanoen Vanhasen ääni tarvitaan demokraattisen ja akateemisen keskustelun polyfoniaan. Tuskin hän pystyy lisäämään äärioikeiston kannatusta Suomessa. Vanhasen lukijat eivät liity äärioikeistoon (skineihin) ja skinit puolestaan eivät lue Vanhasta vaan ehkä Sieg Heiliä ja kuuntelevat Klamydian Veskun tuotantoa. Kylähullut-yhtye on suurempi turvallisuuspoliittinen uhka kuin Vanhasen Tatu.
Jarkko Pesonen (17.06.08, kello 12:19)
"Oli silti mukava kuulla muiden tutkijoiden suusta,
että Tatu Vanhanen on väärässä. Moraalisena
ohjenuorana ajatus ihmisten universaalista älyllisestä
tasavertaisuudesta on kaunis ja kannatettava"
Niinpä niin. En ymmärrä kuinka joku voi päästää suustaan jotain näin naiivin tyhjäpäistä. Tutkijoiden pitää hankkia tietoa, joka vastaa mahdollisimman hyvin todellisuutta ja objektiivisuutta - ei tehdä tutkimustuloksia jotka miellyttävät jonkin ideologian (humanismi, kristinusko, natsit...) kantajaa. Vanhasen tutkimus ei ole ongelmaton, mutta sitä ei voi sivuuttaa sillä periaatteella, että "ei tunnu kivalta jos rotujen välillä on älykkyyseroja". Itseasiassa se, että jos pohjoisilla kansoilla on suurempi kyvykkyys teknistä älyä koskevissa asioissa on hyvin helposti perusteltavissa: ympäristöolot. Ne muokkaavat ihmispopulaatioita aivan samalla tavoin kuin muitakin eläinlajeja. Itse en humanistiopisekelijana uskalla tähän sen syvemmin ottaa kantaa - aihe kun ei ole minun tutkimusalaani.
"On kuitenkin mahdotonta määritellä ihmisen Kokonaisvaltaista Hyvyyttä"
Ei sellaista kuin "kokonaisvaltainen hyvyys" ole olemassa kuin kuin kirjoittajan päässä. Ja kuka on edes väittänyt pyrkivänsä tällaista mittaamaan.
jarpPi (19.06.08, kello 17:05)
Jarkko Pesonen:
"Niinpä niin. En ymmärrä kuinka joku voi päästää suustaan jotain näin naiivin tyhjäpäistä. Tutkijoiden pitää hankkia tietoa, joka vastaa mahdollisimman hyvin todellisuutta ja objektiivisuutta - ei tehdä tutkimustuloksia jotka miellyttävät jonkin ideologian (humanismi, kristinusko, natsit...) kantajaa."
Treenaapa, Jarkko, joskus sisälukutaitoasi. Kirjoittajahan lähtee juuri siitä, ettei ota ota kantaa tieteelliseen tutkimukseen, josta ei ymmärrä.
ja ihanko tosiaan ei ole oikeasti olemassa "mitään kokonaisvaltaista hyvyyttä"? Olisikohan se pitänyt vielä jutussa erikseen mainita?
Comment Kirjoittaja (23.06.08, kello 18:49)
Varoitus!
Paitsi mitä on kirjallisesti erikseen ilmoitettu, tämä kolumni ("Kolumni") ei sisällä tietoa kokonaisvaltaisen hyvyyden ("Kokonaisvaltainen Hyvyys") olemassaolosta.
Aviisi ei ota vastuuta Kokonaisvaltaisen Hyvyyden oikein- tai väärinkäytöstä. Jumaluusopillisissa kysymyksissä Aviisi suosittelee kääntymään lakimiehen, lääkärin ja joko lähimmän jumalan tai Niilo Paasivirran puoleen.
Kokonaisvaltaista Hyvyyttä saattavat suojata patentit Yhdysvalloissa ja muissa maissa. Kokonaisvaltaisen Hyvyyden luvaton esittäminen on kiellettyä kouluissa, vankiloissa ja öljynporauslautoilla.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen