![]() |
|
Rinkan tai matkalaukun liitokset huutavat jo hoosiannaa, mutta lattialla on vielä sekalainen joukko mukaan tulevia tavaroita. Tuttu tilanne?
Vaatteita ei kannata viikata ennen pakkaamista, monestakaan syystä. Jos viikkaus pysyy, lopputulos on erittäin jyrkille taitteille painunut vaate. Jos se ei pysy, syntyy jyrkille ja vinoille taitteille painunut vaate. Kaikkein napakimman paketin saa aikaiseksi rullaamalla vaatteet - lopputulos on jossain määrin siisti perilläkin, ja pakkaamisvaiheessa vaatteet saa pienimpään mahdolliseen tilavuuteensa. Herkästi rypistyvät vaatteet kannattaa rullata vaikka sukkaparin ympärille, niin säästyy pienimmältä kiepiltä ja sen aiheuttamilta rypyiltä.
Vanhat alusvaatteet, sukat ja teepaidat ovat turboahtajan parhaita ystäviä. Esimerkiksi menomatkalla päällä ollut paita on yleensä perille päästäessä niin hikinen, ettei sitä kehtaa enää seuraavana päivänä pukea päälleen. Jos matkustamisen aikana ei tarvitse edustaa, kannattaa päälle pukea risainen, venähtänyt tai muuten vaan kulahtanut paita, jonka voi hotellihuoneessa dumpata ensimmäiseen roskakoriin. Surutta.
Tehopakkaaja varaa reissua varten samantyylisiä pidä ja poista -alusvaatteita ja sukkia. Näin kotiin päin ei tarvitse kanniskella niin paljon pyykättävää, ja tilaa vapautuu esimerkiksi tuliaisille.
Makuupussin suojusta muistuttava kompressiopussi on todellinen tilansäästäjä. Jos vaatteiden ryppyisyydestä ei tarvitse välittää, siihen voi mainiosti sulloa vaatteet jo menomatkalla.
Mutta erityisen hyvin se palvelee pyykkipussina: majoituskohteen lipaston kulmaan tai tuolinkarmille viritetty pussi ahmaisee käytetyt vaatteet kitaansa, ja pitää näin lattian siistinä ja puhtaat vaatteet erossa likaisista. Kun lähdön hetki koittaa, pyykit pystyy puristamaan kompaktiksi nyytiksi.
Oli kyseessä sitten pari kumisaappaita tai villakangastakki, möyheät ja vaikean muotoiset esineet ovat pakkaajan kauhistus. Ratkaisu on niiden pukeminen ylle, ainakin turvatarkastuksen ajaksi. Toppatakki keskellä kesäkuuta voi toki herättää kummeksuvia katseita, mutta mitäpä sitä ei tekisi tilansäästön vuoksi.
Takintaskuun voi taitella isohkon kangas- tai muovikassin, johon ylimääräinen vaatekappale sujautetaan aina silloin, kun sen päällä pitäminen ei ole välttämätöntä.
Jos reissu on vähänkään pidempi, kannattaa sampoopullot, hammastahnat ja hiuslakat suosiolla ostaa vasta paikan päältä. Näin välttyy sekä vastenmieliseltä "mahtuuko tämä minigrip-pussiin" -ilmiöltä että "voiko tämän laittaa turvallisesti ruumaan" -ilmiöltä. Osta perillä vaikka vähän pienempi pakkaus, jos tuntuu pahalta heittää hyvää sampoota pois, tai lahjoita ylijääneet tuotteet jollekulle kanssareissaajalle loman viime metreillä.
Hanna Nummila, teksti &
Maija Ahtiluoto, grafiikka
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen