Yski oikeissa kohdissa!

Menin kuuntelemaan Tampere Filharmonian konserttia ummikkona. Ensimmäisen havaintoni mukaan konserttiin voi kehdatessaan tulla farkuissakin, mutta iltapuku ei ole liikaa. Opiskelijoille satapäisen soittokunnan yli kaksituntinen konsertti maksaa vain viisi euroa.

Soittajista osa on yllättäen kaksikymppisiä. Soitto alkaa aivan harjoittelun kuuloisella viulujen vinguttamisella. Sooloselloa soittava argentiinalainen Sol Gabetta soittaa hyvin intohimoisesti hieman kokeellisen oloista musiikkia. Hänen mekkonsa selkä kastuu yhä enemmän konsertin mittaan. Taustaorkesteri yhtyy soittoon eläytyen täysillä.

Intohimoista soittoa

Yksi lyömäsoittaja seisoo kädet puuskassa. Mietin, että lyömäsoittajat mahtavat olla turhautuneita vuosien Sibelius-Akatemian jälkeen, koska heidän ei tarvitse montaa kertaa soittimiaan lyödä.

Välillä soitto lakkaa hetkeksi, ja yllättävän moni yleisössä yskii. Parin yskimistauon jälkeen soitto taukoaa. Solisti ja kapelimestari John StorgÃ¥rds menevät pois näkyvistä aplodien aikana. Jousisoittajat myötäilevät suosionosoituksia kevyellä jousen taputtamisella nuottitelineeseen. Gabetta palaa ja soittaa vielä yksin.

Väliajan jälkeen on toinen osa konsertista, jossa on laulusolisti. Musiikki vaikuttaa ensimmäistä puoliaikaa tasaisemmalta ja perinteisemmältä.

Mitä tapahtui todella?

Käsiohjelman ensimmäiseltä sivulta selviää, että ensimmäisellä ja toisella puoliajalla on eri säveltäjien musiikkia eli ensin on Šostakovitšin sellokonsertto ja sitten Mahlerin sinfonia. Säveltäjien nimien selvittyä kannattaa etsiä heidän esittelynsä, sillä henkilöesittelyjen lopussa on kuvailtu konsertin kulku. Esittelyn lukeminen ennen konserttia helpottaa seuraamista. Musiikin harrastajat kuuntelevat myös konserttoja levyltä ennen esitystä.

Alussa ollut vingutus olikin soittimien viritystä. Kummankin puoliajan kolmen eri nopeuksisen osion välissä on tauko, johon asti on suotavaa pidätellä yskäänsä, käsiohjelman hiplaamista ja istumisasennon vaihtamista. Tosin niin moni yleisöstä yski, että osalla kyseessä oli taatusti oikeaa käyttäytymistä osoittava virkayskä.

Yllättävä encore

Lyömäsoittajat eivät ole turhautuneita. Puuskassa seisominen kuvasi kuulemma soittajan asennetta ja tyyliä.

Gabetan lavalle palaaminen oli ennalta suunnittelematon encore, jossa hän myös lauloi itse nojaten selloonsa. Jos olisin ymmärtänyt enemmän musiikista, olisin osannut nauttia harvinaisesta vedosta.

Hertta-Mari Kaukonen

Tampere Filharmonia esiintyy Tampere-talolla seuraavan kerran 8.9. klo 19.