Lapsia aikuisten kuorissa

Lapsi (LÂ’enfant) Belgia/Ranska 2005. Käsikirjoitus ja ohjaus Luc ja Jean-Pierre Dardenne. Pääosissa Jérémie Renier, Déborah François ja Jérémie Segard. Kesto 95 min.

"Se oli todella hyperrealistinen elokuva. Siinä ei käytetty nopeita leikkauksia eikä muitakaan elokuvallisia keinoja samalla tavalla kuin useissa nykyelokuvissa. Elokuva sisälsi pitkiä näennäisen turhia kohtauksia."

"Samaa mieltä. Todella uskottava elokuva, ei mitään kikkailua. Perinteinen leffa."

"Uskollinen ranskalaisen uuden aallon elokuvan perillinen."

"Siinä seurattiin kolmea henkilöä, yhtä erityisesn tarkasti. Käytettiin paljon lähikuvia. Nuorella miehellä oli ilmeettömät kasvot, mutta ne kertoivat paljon luonteesta. Samalla ne kertoivat yhteiskunnan välinpitämättömyydestä laajemmin."

"Elokuvassa ei ollut ylinäyttelemistä, he antoivat hyvin todellisen vaikutelman. Se ei ollut teatteria."

"Tuntui, etteivät ne olisi näytelleet ollenkaan, vaan aivan kuin olisi oikeasti kuvattu noiden elämää. Näyttelijät olivat erittäin hyviä samoin kuin myös muut elokuvantekijät. Todella hienoa työtä."

"Odotin ennakkotietojen pohjalta, että nyt olisi tulossa jotain todella synkkää, surullista ja ikävää, mutta lopulta se oli humaani elokuva. Vaikka välillä näyttikin pahalta, kaikki kääntyi lopulta tavallaan hyväksi."

"Ajattelin, että olisi ollut kaurismäkeläisiä tosi ikäviä ihmiskohtaloita, ja meinasihan siinä ollakin. Nämä tekijät olivat tehneet realistisemmin kuin Kaurismäki. Kun seurattiin muutaman ihmisen elämää, oli yhteiskunnallista otetta. Kertoi siitä, ettei sitouduta helposti ihmisiin ja ollaan pitkään lapsellisia."

"Hyvällä tavalla yhteiskunnallinen elokuva. Yhteiskunnallisuus ei ollut osoittelevaa eikä se ollut päälle liimattua vaan totta. Elokuva pohjautui sille."

"Nykynuorista kertoi kännykän suuri rooli. Tyttökin etsi ensisijaisesti kännykän laturia eikä miestään. Miehellä soi jatkuvasti puhelin, jossa oli varmasti tarkoituksella ärsyttävä soittoääni. Ollaan aina tavoitettavissa, mutta kuitenkin ollaan irrallisia."

"Tavallaan päähenkilö, nuori mies, oli hyvin lapsellinen tai jälkeenjäänyt, hyvin vastuuton henkilö."

"Hän teki edesvastuuttomia tekoja, mutta silti se oli sympaattinen. Se teki tyhmyyttään, ei ilkeyttään."

"Samaa mieltä. Se ei ollut ärsyttävä vaan ajattelematon."

"Se oli uskottavaa, vaikka mies oli edesvastuuton ja typerä, koska tuollaisia ihmisiä on. Lähes tuollaisia itsekin tunnen. No, ehkei kukaan kaveri lastaan möisi, mutta tuonne päin. Selvästikin tämä lapsi viittasi sekä lapseen että tähän mieheen. Hivenen ärsytti alleviivaavuus."

"Voi ajatella, että lapsi viittasi kaikkiin hahmoihin."

"Pelkkiä lapsiahan tässä oli."

"Montako kouraa annat?"

"Kolme ja puoli."

"Mä annan neljä. Taitaa mennä pyöristettynä neljän puolelle."

Ilkka Pernu
Juha Honkonen