Werstas

Jo 1920-luvun ainekerhotoiminnassa on tunnistettavissa samoja piirteitä kuin nykyisissä ainejärjestöissä.

Tampereen yliopiston vanhin ainejärjestö Hallat eli kunnallisalan opiskelijoiden ainejärjestö on perustettu vuonna 1928. Tuohon aikaan Tampereen yliopisto tunnettiin Kansalaiskorkeakouluna, joka sijaitsi vielä Helsingissä. Historiansa aikana Hallojen edustamat oppiaineet ovat muuttuneet monta kertaa.

"Nimi Hallat juontaa juurensa Kansalaiskorkeakoulun Hallinnollis-Lainopillisen jaoston lyhenteeseen HLJ", Hallojen propaganda- ja tuutoriministeri Jarno Moisala kertoo.

Hallojen toiminta on ollut alusta asti melko lailla nykyisen ainejärjestötoiminnan kaltaista eli se on sisältänyt kokouksia, illanviettoja ja vaikutustyötä opiskelijoidensa työllistymiseksi. Alkuvuosina iltaa vietettiin keskustelutilaisuuksissa ja teeilloissa.

"Toisena vuonna kokoukset järjestettiin kuviteltuina kunnanvaltuuston kokouksina, jotta tulevat kunnankirjurit saisivat harjoitusta työhönsä", ainejärjestölehti Hallavaaran tämän vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistussa historiikissa kerrotaan.

Ensimmäinen maininta tuutoritoiminnasta löytyy vuodelta 1947, jolloin toisen vuoden opiskelijoista nimettiin henkilökohtainen valvoja ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Fuksiaisillekin löytyy historiallinen vastineensa. 1950- ja 1960-luvuilla illanvietoista tärkeimmiksi mainitaan monniaiset ja potkiaiset.

"Monniaiset oli vanhemman vuosikurssin järjestämä tutustumisillanvietto ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Potkiaiset oli taas ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden järjestämä juhla opiskelunsa päättävien hallojen poispotkimiseksi", Hallavaarassa kerrotaan.

Hallat paisui 1960-luvulla, koska opetusosastoon tuli lisää oppiaineita. Osallistuminen ainekerhotoimintaan oli ylipäänsä 1960-luvulla hyvin vilkasta. Vuoden 1966 vuosikokouksen osanottajamääräksi ilmoitettiin 96 läsnäolijaa. Suur-Halloista on irronnut myöhemmin itsenäisiksi ainejärjestöiksi hallintotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Staabi (1966) ja vero-oikeuden opiskelijoiden ainejärjestö Voo (1978).

Kun Kansalaiskorkeakoulusta Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi muuttunut oppilaitos muutti Tampereelle vuonna 1960, kasvoi historian opiskelijoiden määrä niin suureksi, että vuonna 1963 päätettiin perustaa oma ainekerho.

"Patina tarkoittaa ilman ja kosteuden vaikutuksesta syntyvää vihreää pintaa kupari-, messinki- ja pronssiesineissä. Pinta osoittaa ikää ja arvokkuutta", Patinan tiedotusvastaava Niina Ketonen sanoo.

1960-luvulla kerho järjesti esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, retkiä, opintomatkoja ja bileitä sekä otti kantaa opintoasioihin. Tuutorointiin kiinnitettiin erityistä huomiota alusta asti.

"Patinan hallitus jakaantui poliittisen suuntautumisen mukaan 1970-luvulla, jolloin enemmistönä oli vasemmisto. Tämä näkyi toiminnassa Neuvostoliitto-myönteisyytenä, johon oikeistoa edustavat vastasivat boikotilla", Ketonen kertoo.

Samaa politisoitumista oli muissakin ainejärjestöissä 1970-luvulla. Politisoitumisen jälkeen ainejärjestöjen järjestötoiminta passivoitui.

"1990-luvulla uutta olivat ympäristöasiat ja kummilapsi. Lisäksi alettiin järjestää legendaarisia Tommy Tabermann -runonlausuntabileitä, jotka keräävät patinalaisia ruotsalaisuuden päivän tietämissä edelleen yhteen", Ketonen sanoo.

1990- ja 2000-luvuilla varsinkin pienillä ainejärjestöillä on ollut vaikeuksia saada opiskelijoita mukaan toimintaansa. Ainejärjestöjen huomio on kiinnitetty yhä enemmän juhlimiseen, mitä lähemmäksi 2000-lukua on tultu. Tosin opiskelijoiden edun valvontaakaan ei ole unohdettu.

1960-luvusta asti toiminut kauppatieteiden opiskelijoiden massiivinen ainejärjestö Boomi on tunnetuimpia opiskelijabileiden järjestäjiä ainejärjestökentällä.

Jo aivan alkuvuosina Boomin toiminta on vaihdellut huvittelusta opiskelijoiden ja talouselämän linkittämiseen.

"Ehkä tunnetuimmat merkkipaalut ainejärjestömme historiassa ovat olleet 1982 aloitettu, nykyään Suomen suurin yksipäiväinen opiskelijatapahtuma, Hämeenkadun Appro sekä 1993 ensimmäisen kerran järjestetyt poikkitieteelliset haalaribileet" Boomin puheenjohtaja Antti Nikkanen kertoo.

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen
Kuva: Hallojen arkisto